Koska lasten käyttäytyminen harvoin muuttuu toivotulla tavalla pysyvästi, pitää pystyä seuraamaan käyttäytymisen kehittymistä, jotta siihen voidaan tarvittaessa puuttua.
Kirjallisuudessa todetaan, että kun käyttäytymisen muuttamisstrategia on omaksuttu, käytös saattaa ensin huonontua, ennen kuin se kohentuu. Pitäisikin laatia kirjalliset ohjeet siitä, mitä tehdään jos lapsi muuttuu käytökseltään haastavaksi.
Tulisi selvittää strategiat, haastavien tilanteiden rauhoittamiseksi. Miten toimitaan, jos joudutaan fyysisesti rajoittamaan lasta ja suunnitella haastavan käytöksen funktionaalinen hoito. Mitä teet kun lapsi tulee vihaiseksi? Yksi yleinen strategia on muuttaa ärsykkeen aiheuttajaa, niin että hän unohtaa vihan aiheen. Tällä voi olla tilapäinen ja hetkellinen vaikutus, jolla lapsen huomio käännetään muualle.
Pysyvään vaikutukseen vaaditaan pitkäaikaisempaa strategiaa. Lapselle pitäisi luoda ympäristö, jossa suurimmat konfliktit voidaan välttää. Tämä tarkoittaa, että lapsen normaalit tarpeet tulee tyydytetyiksi. Kun nähdään, että lapsen viha nousee, ei kiihdytetä häntä enempää. On parempi pysyä tutuissa menettelytavoissa, kuin muuttaa niitä ilman hyvää syytä.
Zarkowska, E. & Clements J. (1994) Problem Behaviour in People with severe Learning Disabilities, Coom Helm London.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Normalisaatio tarkoittaa, että kehitysvammaisille henkilöille kuuluvat samanlaiset mahdollisuudet, velvollisuudet ja oikeudet kuin muillekin...
-
Uusimman tutkimuksen mukaan lapsen autismi voidaan päätellä pupillien supistumisesta 92% varmudella. Autistisen lapsen pupillit supistuvat h...
-
Hänet auto tuo uuden kodin luo, taivas vettä valuttaa. Kapuloiduin suin, ilmein masentunein häntä pitää taluttaa. Väkivalloin viedään noihin...
-
Pari vuotta sitten* kuoli syöpään Seinäjoella sairaalapappi Kyösti Lähteenmäki. Hän teki elämäntyönsä Törnävän mielisairaalassa ja halusi tu...
-
Autistisesti käyttäytyvillä henkilöillä on usein vaikeuksia tulkita sosiaalisesti merkittävää tietoa toisten ihmisten kasvoista. Näiden vai...
-
Lapset yleensä tiedostavat sisäisen puheensa noin viisi vuotiaina, jolloin he lakkaavat puhumasta ääneen. Asperger-lapset eivät tiedosta ...
-
Turun yliopistossa tehdään tutkimusta siitä, mitä riskitekijöitä on eri neuropsykiatrisilla häiriöillä; mitkä tekijät vaikuttavat eri häiriö...
-
Koska autismikirjon ihmisten on vaikea ymmärtää kokonaisuuksien ja osien välisiä sekä syy- ja seuraussuhteita (sentraalinen koherenssi), f...
-
Menetelmä Kuntoutus Toiminta Tavoite EIBI* sovellettu käyttäytymisanalyysi eli ABA Lovaas, 1992 Strukturoidut opetustilantee...
-
Siellä rinnakkaisessa sairaalassa Lastenlinnassa olen ollut niin oppimisvaikeuksien kuin Aspergerin oireyhtymän eli syndrooman takia t...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti