Muoti-ilmiöstä itsediagnoosiin

Viime vuosikymmenien aikana Aspergerin oireyhtymä on noussut yleiseen tietoisuuteen ja siitä on tullut jopa jonkinlainen muoti-ilmiö. 

Tämän seurauksena on syntynyt suuri määrä itseen tai läheisiin kohdistuvia keittiöpsykologisia Asperger-diagnooseja. Nämä arkidiagnoosit ovat epäilemättä vaikuttaneet lukemattomien ”normaalilla tavalla” epäsosiaalisten ja -empaattisten henkilöiden itseymmärrykseen ja identiteettiin.

Näin alun perin selkeästi kehitykselliseen poikkeamaan ankkuroitu neen luokituksen takaisinkytkentämekanismi ikään kuin vuotaa ympäröivään populaatioon. Aspergerin syndrooman ja muiden autismikirjoon kuuluvien oireyhtymien neuobiologisen pohjan keskinäisestä suhteesta vallitsee erimielisyys.

On esitetty, että kyseessä on saman fysiologisen ongelman eriasteisista ilmentymistä, kun taas toiset uskovat, että jo fysiologisella tasolla kyseessä on jollain merkittävällä tavalla erilaisista patologioista. Tarkasteltaessa kyseisten luokitusten sosiaalisia takaisinkytkentämekanismeja huomataan kuitenkin, että merkittävä fysiologinen eroavuus ei ole välttämätöntä sille, että kyse olisi ratkaisevasti erilaisista ilmiöistä.

Erilaiset sosiaaliset takaisinkytkentämekanismit tuottavat ja vahvistavat esimerkiksi Asperger-potilaiden ja autistien oireiden eroavuuksia. Mikä tärkeintä, näiden takaiskytkentämekanismien ominaisuuksien tunteminen on välttämätöntä suunniteltaessa tehokkaita hoitokeinoja, tai arvioitaessa sitä, onko ”hoito” ylipäätään tarpeellista.

*) Autismiksi kutsutaan laaja-alaisten kehityshäiriöiden joukkoa, jotka ilmenevät erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation kykyjen poikkeavuutena. Aiemmin yhtenä häiriönä pidetty autismi on nykyisissä psykiatristen sairauksien luokittelujärjestelmissä (ICD-10 ja DSM-IV) jaettu useisiin erillisiin niin sanotun autismikirjon häiriöihin.

Varsinaisen lapsuusiän autismin lisäksi Suomessa käytössä olevassa ICD-10-luokittelussa autismikirjoon kuuluvat muun muassa epätyypillinen autismi, Rettin oireyhtymä ja Aspergerin oireyhtymä. Tämän jaottelun lisäksi erotetaan tyypillisesti toisistaan autismin vakavammat muodot, joiden yhteydessä usein esiintyy muun muassa älyllistä kehitysvammaisuutta ja niin sanotut korkean toimintakyvyn autistit.

Lähteet:

• Hacking I.(2009). Mitä sosiaalinen konstruk- tionismi on? Tampere: Vastapaino. Alkuteos The Social Construction of What. Cambridge: Harvard University Press, 1999. 
• Kuorikoski J. ja  Pöyhönen S. (2009) Ihmistieteelliset luokitukset ja sosiaaliset takaisinkytkentämekanismit T&E 4/09 Ihmistieteellisistä luokituksista 
• Tani P. & Nieminen-von Wendt T. & Lindberg N. & von Wendt L. (2004). ”Aspergerin oireyhtymä aikuisiässä.” Duodecim 120, 693–698.