Kuka toipuu autismista ja miten?

Ne, joilla autismin ydinoireet vähenivät muita aikaisemmin, pärjäsivät täysi-ikäisinä muita paremmin. Tulos saattaa liittyä taustalla piileviin geneettisiin eroihin. Nykytiedon mukaan geneettiset tekijät eivät ole pysyviä, vaan ympäristötekijät voivat vaikuttaa geenien aktivoitumiseen tai passivoitumiseen. Autismilla todennäköisesti on monia tekijöitä, joihin ei voida myöskään vaikuttaa. 

Tutkimuksissa huomattiin, etteivät parhaiten toipuneet olleet saaneet muita enempää autistisen käyttäytymisen vähentämiseen tähtäävää kuntoutusta. Tutkijat epäilevät kuitenkin, että kyse voisi olla siitä, että oikeanlaista kuntoutusta ei ole tähän asti osattu ajoittaa lapsen oikeaan kehitysvaiheeseen. Erilaisten kuntoutusmuotojen sopiva yhdistelmä voisi siis tuottaa tuloksia, jos vain tiedettäisiin, millaista kuntoutusta kannattaisi tarjota eri ikäkausina.

Autismin kirjon oireisiin, vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja arjen hallintaan voidaan vaikuttaa tehokkaimmin asianmukaisella koulutuksella. Vaikka koulutuksella saadaan positiivisia tuloksia, sen vaikuttavuus pitkällä aikajaksolla on vielä epäselvä. Murrosikä, aikuisuus ja samaan aikaan yhteiskunnassa tapahtuva kehitys tuovat uusia haasteita. Vanhat oireet saattavat uusiutua ja uusia voi nousta esiin. Mahdollisuus tarvittaessa välivuoteen ja aikuisopintoihin hyödyttää erilaista oppijaa.

Lähde: Puoltaja 1/2014