Autismikirjon häiriöillä on runsaasti yhteisiä piirteitä. Häiriöt tyypillisesti alkavat jo varhaislapsuudessa ja niiden peruspiirteet säilyvät läpi elämän. Karkeasti ottaen myös häiriöiden diagnostiset kriteerit ovat hyvin samankaltaisia.
Autismikirjon häiriöistä kärsivillä on tyypillisesti poikkeavuuksia sosiaalisen vuorovaikutuksen taidoissa. Tunteiden jakaminen ja ilmeiden tulkinta ovat usein riippumatta siitä, millaiseen psykiatri seen luokitteluun autismikirjon häiriöiden suhteen lopulta päädytään, ja siitä, löytyykö häiriöiden taustalta mahdollisesti yksi jaettu geneettinen tai neurologinen perusta, muodostavat autismiluokitukset ja -ilmiöt mielenkiintoisen tapauksen luokitusten takaisinkytkentämekanismien kannalta.
Eriasteisten autismikirjoon kuuluvien tapausten taustalla vaikuttaa mitä ilmeisimmin erilaisia takaisinkytkennän ja silmukoinnin muotoja. Vakavan autismin tapauksissa, joissa lapsi kärsii suurista sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation ongelmista, takaisinkytkentä autismia koskevan tieteellisen tiedon ja henkilön käyttäytymisen välillä voi kulkea ainoastaan henkilön läheisten ja muun muassa hoitohenkilökunnan käytäntöjen kautta.
*) Autismiksi kutsutaan laaja-alaisten kehityshäiriöiden joukkoa, jotka ilmenevät erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation kykyjen poikkeavuutena. Aiemmin yhtenä häiriönä pidetty autismi on nykyisissä psykiatristen sairauksien luokittelujärjestelmissä (ICD-10 ja DSM-IV) jaettu useisiin erillisiin niin sanotun autismikirjon häiriöihin.
Varsinaisen lapsuusiän autismin lisäksi Suomessa käytössä olevassa ICD-10-luokittelussa autismikirjoon kuuluvat muun muassa epätyypillinen autismi, Rettin oireyhtymä ja Aspergerin oireyhtymä. Tämän jaottelun lisäksi erotetaan tyypillisesti toisistaan autismin vakavammat muodot, joiden yhteydessä usein esiintyy muun muassa älyllistä kehitysvammaisuutta ja niin sanotut korkean toimintakyvyn autistit.
Lähteet:
- Hacking I.(2009). Mitä sosiaalinen konstruk- tionismi on? Tampere: Vastapaino. Alkuteos The Social Construction of What. Cambridge: Harvard University Press, 1999.
- Kuorikoski J. ja Pöyhönen S. (2009) Ihmistieteelliset luokitukset ja sosiaaliset takaisinkytkentämekanismit T&E 4/09 Ihmistieteellisistä luokituksista
- Tani P. & Nieminen-von Wendt T. & Lindberg N. & von Wendt L. (2004). ”Aspergerin oireyhtymä aikuisiässä.” Duodecim 120, 693–698.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti