Kun vauvat ei harjaannu kasvojen tulkintaan

Kasvojen havaitsemiseen liittyvät vaikeudet voisivat olla eräs tekijä autistisille häiriöille ominaisten sosiaalisen käyttäytymisen ongelmien kehittymisessä. Autistisesti kehittyvät lapset eivät harjaannu kasvojen havainnoinnissa.

Kasvojen havaitsemisen poikkeavuuden ei kuitenkaan ajatella olevan autistisilla henkilöillä synnynnäistä, vaan pikemminkin seurausta siitä, että autistisessa kehityksessä pikkulapsi ei ylipäätään suuntaudu toisten ihmisten kasvoja kohden. 

Tutkimukset osoittavat, että autistiset lapset ja aikuiset katsovat oma-aloitteisesti toisen henkilön kasvoja vähemmän kuin tavanomaisesti kehittyneet henkilöt. Tämä johtaa puolestaan siihen, että autistisesti kehittyville lapsille ei kerry riittävästi havaintokokemusta kasvoista normaalien kasvohavaintotoimintojen kehittymiseksi. 

Mikä sitten selittää sitä, että autistiset pikkulapset eivät suuntaudu toisen henkilön kasvoihin samassa määrin kuin tavanomaisesti kehittyvät lapset? On esitetty, että autististen henkilöiden kasvohavaintoihin liittyvien vaikeuksien takana saattaisivat itse asiassa olla poikkeavuudet, jotka liittyvät toisen ihmisen silmien näkemiseen. 

Autismille on tyypillistä taipumus katsekontaktin välttämiseen. Katsekontaktin välttämisen heti kehityksen varhaisvaiheista lähtien on ajateltu johtavan epätyypilliseen tapaan katsella kasvoja ja jopa kasvojen katselemisen välttämiseen, ja tämä puolestaan olisi osallisena siihen, että autistisesti kehittyvät lapset eivät saa samanlaista harjaantumista kasvojen havainnoinnissa kuin heidän tyypillisesti kehittyvät ikätoverinsa. 

Tätä olettamusta ovat tukeneet aivojen kuvantamistutkimukset, joissa autistisesti käyttäytyvillä henkilöillä on havaittu sitä enemmän aktivaatiota kasvojen havaitsemiseen erikoistuneella FFAalueella, mitä enemmän he katsovat kasvoissa silmien aluetta. Aivojen kuvantamistutkimukset on kuitenkin usein tehty aikuisilla tai hyvätasoisilla autistisilla lapsilla, joten tulosten yleistettävyys pienten, vahvasti autististen lasten kasvojen havaitsemiseen on ongelmallista. 

Schultz RT. Developmental deficits in social perception in autism: the role of the amygdala and fusiform face area. Int J Dev Neurosci 2005;23:125–41.

10 Smith EG, Bennetto L. Audiovisual speech integration and lipreading in autism. J Child Psychol Psychiatry 2007;48:813–21. 11 Dawson G, Webb SJ, McPartland J. Understanding the nature of face processing impairment in autism: insights from behavioral and electrophysiological studies. Dev Neuropsychol 2005;27:403–24. 12 Falck-Ytter T, van Hofsten C. How special is social looking in ASD: A review. Prog Brain Res 2011;189:209–22. 13 Senju A, Johnson MH. Atypical eye contact in autism: Models, mechanisms and development. Neurosci Biobehav Rev 2009;33:1204−14. 14 Dalton KM, Nacewicz BM, Johnstone T ym. Gaze fixation and the neural circuitry of face processing in autism. Nat Neurosci 2005;8:519–26.

Lähde:

Kasvot, katse ja autismi, Katsausartikkeli, Suomen Lääkärilehti 8/2013