5. Autismin diagnoosi on vaikeaa.
Verinäytteestä on yritetty löytää autimin dieagnoosia, mutta toistaiseksi se ei ole tuottanut tulosta.
Uusimpana menetelmänä on tutkittu geenitestejä, mutta sekin on vielä aivan alkutekijössään. Vaikka alttius autismiin on perinnöllinen. edes identtisistä kaksosista molemmilla ei välttämättä todeta autismia. Diagnoosit perustuvat kokonaan käytöksen ja älyllisen kehityksen seurantaan. Tätä prosessia mutkistaa vielä se, että monilla on muita neurologisia liitännäissairauksia kuten ADHD,
ADD, pakko-oireinen häiriö tai Touretten syndrooma. Vaikka diagnoosit ovat kehittyneet viimeisen kymmen vuoden aikana, myös virhediagnoosit ovat yleisiä.
6. Rokotukset eivät aiheuta autismia.
Aiemmin vanhemmat yhdistivät rokotukset autismiin, koska autismia usein alettiin epäillä vasta rokotusten jälkeen. Asiasta julkaistiin tutkimuskin, joka pian todettiin uusilla tutkimuksilla vääräksi. Verkossa kulkee edelleen väittämiä autismin ja rokotusten yhteydestä varsinkin narkoleptiaa aiheuttavan Tamiflu-rokotteen ansiosta.
7. Autismiin ei ole parannuskeinoa.
Autismi on asperger-ihmisten mielestä pikemminkin ominaisuus, kuin vamma. Parannuskeinoa autismiin etsivät lähinnä autististen lasten vanhemmat. Vaikka autismiin ei ole parnnuskeinoa, sen kanssa oppii kyllä elämään. Autismin kirjon oireyhtymä näkyy lähinnä sosiaalisessa kansskäymisessä. Paras apu löytyy lasten ja nuorten sosiaalisesta tuesta ja varhaisesta koulutuksesta.
8. Autismin kirjo ei ole vain lasten ja nuorten ominaisuus.
Autismin kirjon ihmisiä Suomessa elää arviolta yli 50 000. Suurin osa heisä on aikuisia. Täytettyään 18 monet tuen muodot poistuvat ja pitää oppia tulemaan toimeen itsenäisesti. Tämä on vaikeaa kaikielle nuorille aikuisille, mutta varsinkin autisminkirjon ihmisille, joiden sosiaaliset taidot ovat vielä ns. lastenkengissä. Jos autismin kirjon nuori on saanut asianmukaista koulutusta ja kuntotutusta hän saattaa olla paremmassa asemassa, kuin ns. normaali nuori varsinkin jos pääsee tuetun asumisen piiriin. Kaikki autismin kirjon nuoret aikuiset eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, mistä heidän vaikeutensa johtuvat ja joutuvat selviytymään aikuisuuteen siirtymisestä täysin vanhempiensa tuella.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Autismi on moniulotteinen oireyhtymä (=autismikirjo), josta parhaiten on tunnettu ’lapsuusiän autismi’, mutta nykyään myös Aspergerin oireyh...
-
Ilmiasu tai muu tekijä Autismin kirjon lievimmät muodot Psykoosihäiriöt Ilmenemisikä tyypillisesti Varhaislapsuus Nuoruus ja ...
-
Lievästi, keskivaikeasti tai vaikeasti vammaisia on Euroopan unionissa noin 80 miljoonaa. Useampi kuin joka kolmas 75 vuotta täyttänyt kä...
-
Geneettisellä testauksella ei välttämättä pysy vielä selvittämään autismin syytä. Testausta ei tarvitse pelätä, sillä useimmat lapset osoi...
-
Mitä tiedettiin autismista vuonna 2004. Jo 12 vuotta aiemmin oli autismista julkaistu oheinen opas. Kuka voi sanoa, ettei autismia ei tu...
-
Oikeuslääkärien lautakunta, jonka oli määrä päättää, vastaako Svejkin henkinen näköpiiri kaikkia niitä rikoksia, joista häntä syytettiin koo...
-
Autismia on pidetty harvinaisena oireyhtymänä. Tutkimuksissa esitettiin pitkään lukuja, joiden mukaan autistisia on 4-5 henkilöä kymmenes...
-
Uusi tukimus on paljastanut mahdollisen autismin biomarkkerin. Norjalaisten tutkijoiden ja kiinalaisen Mudanjiangin lääketieteelisen yliopis...
-
Ihmetyttää miksi laman maksumiehiksi on pistetty maan heikoin väestönosa. Tiettävästi aiemmin yhtäkään väestön osaa ei ole kohdeltu näin syr...
-
Brittiläis-ruotsalaisen tutkimuksen mukaan perintötekijät selittävät vain puolet autismin synnystä ympäristö on yhtä tärkeä tekijä kuin geen...
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti