5. Autismin diagnoosi on vaikeaa.
Verinäytteestä on yritetty löytää autimin dieagnoosia, mutta toistaiseksi se ei ole tuottanut tulosta.
Uusimpana menetelmänä on tutkittu geenitestejä, mutta sekin on vielä aivan alkutekijössään. Vaikka alttius autismiin on perinnöllinen. edes identtisistä kaksosista molemmilla ei välttämättä todeta autismia. Diagnoosit perustuvat kokonaan käytöksen ja älyllisen kehityksen seurantaan. Tätä prosessia mutkistaa vielä se, että monilla on muita neurologisia liitännäissairauksia kuten ADHD,
ADD, pakko-oireinen häiriö tai Touretten syndrooma. Vaikka diagnoosit ovat kehittyneet viimeisen kymmen vuoden aikana, myös virhediagnoosit ovat yleisiä.
6. Rokotukset eivät aiheuta autismia.
Aiemmin vanhemmat yhdistivät rokotukset autismiin, koska autismia usein alettiin epäillä vasta rokotusten jälkeen. Asiasta julkaistiin tutkimuskin, joka pian todettiin uusilla tutkimuksilla vääräksi. Verkossa kulkee edelleen väittämiä autismin ja rokotusten yhteydestä varsinkin narkoleptiaa aiheuttavan Tamiflu-rokotteen ansiosta.
7. Autismiin ei ole parannuskeinoa.
Autismi on asperger-ihmisten mielestä pikemminkin ominaisuus, kuin vamma. Parannuskeinoa autismiin etsivät lähinnä autististen lasten vanhemmat. Vaikka autismiin ei ole parnnuskeinoa, sen kanssa oppii kyllä elämään. Autismin kirjon oireyhtymä näkyy lähinnä sosiaalisessa kansskäymisessä. Paras apu löytyy lasten ja nuorten sosiaalisesta tuesta ja varhaisesta koulutuksesta.
8. Autismin kirjo ei ole vain lasten ja nuorten ominaisuus.
Autismin kirjon ihmisiä Suomessa elää arviolta yli 50 000. Suurin osa heisä on aikuisia. Täytettyään 18 monet tuen muodot poistuvat ja pitää oppia tulemaan toimeen itsenäisesti. Tämä on vaikeaa kaikielle nuorille aikuisille, mutta varsinkin autisminkirjon ihmisille, joiden sosiaaliset taidot ovat vielä ns. lastenkengissä. Jos autismin kirjon nuori on saanut asianmukaista koulutusta ja kuntotutusta hän saattaa olla paremmassa asemassa, kuin ns. normaali nuori varsinkin jos pääsee tuetun asumisen piiriin. Kaikki autismin kirjon nuoret aikuiset eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, mistä heidän vaikeutensa johtuvat ja joutuvat selviytymään aikuisuuteen siirtymisestä täysin vanhempiensa tuella.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Vaikka autistiset naiset käyvät työssä, ovat parisuhteessa ja hoitavat lapsiaan, ilman asianmukaista diagnoosia ja tukea he joutuvat kamppa...
-
Nuoret kokevat erityisluokilla opiskelun sekä hyödylliseksi että leimaavaksi, kertoo Erityisluokka elämänkulussa -tutkimus . Selvitys tehti...
-
Ote Ian Hackingin DSM-5 tautiluokituksen arvioinnista: Sitten on komorbiditeetti, mikä merkitsee sitä, että potilas saattaa vastata useaa...
-
Vuonna 1925, Grunja Suhareva julkaisi vuonna 1925 Neuvostoliitossa ja Saksassa vuotta myöhemmin viittä lasta käsittelevän artikkelin “Die S...
-
Pari vuotta sitten* kuoli syöpään Seinäjoella sairaalapappi Kyösti Lähteenmäki. Hän teki elämäntyönsä Törnävän mielisairaalassa ja halusi tu...
-
USA:n kansallisen mielenterveysviraston johtaja Insel on todennut, että hän haluaa täydellisen muutoksen diagnooseihin. Tulevaisuudessa nii...
-
Wisc testissä oli suuria eroja eri osioiden välillä. Matemaattiset ja kirjalliset taidot oli lähes normaleja, kun taas sosiaaliset taidot ol...
-
Vaikka autismin kirjon ongelmia ymmärretään tänä päivänä paremmin kuin aikaisemmin, erilaisia tukimuotoja ja koulutusta on kehitetty, arvo...
-
As-palstalta: Lähetetty: Lauantai 11. Joulukuu 2010, 20:06 Viestin aihe: Olantsapiinin (Zyprexa) affiniteetista ...
-
Maija Holmer Nadesanin on tutkinut, miten normaalisuus määritellään yhteiskunnassa. Hänen mukaansa autismin diagnoosiin vaikuttaa enemmän ku...
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti