5. Autismin diagnoosi on vaikeaa.
Verinäytteestä on yritetty löytää autimin dieagnoosia, mutta toistaiseksi se ei ole tuottanut tulosta.
Uusimpana menetelmänä on tutkittu geenitestejä, mutta sekin on vielä aivan alkutekijössään. Vaikka alttius autismiin on perinnöllinen. edes identtisistä kaksosista molemmilla ei välttämättä todeta autismia. Diagnoosit perustuvat kokonaan käytöksen ja älyllisen kehityksen seurantaan. Tätä prosessia mutkistaa vielä se, että monilla on muita neurologisia liitännäissairauksia kuten ADHD,
ADD, pakko-oireinen häiriö tai Touretten syndrooma. Vaikka diagnoosit ovat kehittyneet viimeisen kymmen vuoden aikana, myös virhediagnoosit ovat yleisiä.
6. Rokotukset eivät aiheuta autismia.
Aiemmin vanhemmat yhdistivät rokotukset autismiin, koska autismia usein alettiin epäillä vasta rokotusten jälkeen. Asiasta julkaistiin tutkimuskin, joka pian todettiin uusilla tutkimuksilla vääräksi. Verkossa kulkee edelleen väittämiä autismin ja rokotusten yhteydestä varsinkin narkoleptiaa aiheuttavan Tamiflu-rokotteen ansiosta.
7. Autismiin ei ole parannuskeinoa.
Autismi on asperger-ihmisten mielestä pikemminkin ominaisuus, kuin vamma. Parannuskeinoa autismiin etsivät lähinnä autististen lasten vanhemmat. Vaikka autismiin ei ole parnnuskeinoa, sen kanssa oppii kyllä elämään. Autismin kirjon oireyhtymä näkyy lähinnä sosiaalisessa kansskäymisessä. Paras apu löytyy lasten ja nuorten sosiaalisesta tuesta ja varhaisesta koulutuksesta.
8. Autismin kirjo ei ole vain lasten ja nuorten ominaisuus.
Autismin kirjon ihmisiä Suomessa elää arviolta yli 50 000. Suurin osa heisä on aikuisia. Täytettyään 18 monet tuen muodot poistuvat ja pitää oppia tulemaan toimeen itsenäisesti. Tämä on vaikeaa kaikielle nuorille aikuisille, mutta varsinkin autisminkirjon ihmisille, joiden sosiaaliset taidot ovat vielä ns. lastenkengissä. Jos autismin kirjon nuori on saanut asianmukaista koulutusta ja kuntotutusta hän saattaa olla paremmassa asemassa, kuin ns. normaali nuori varsinkin jos pääsee tuetun asumisen piiriin. Kaikki autismin kirjon nuoret aikuiset eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, mistä heidän vaikeutensa johtuvat ja joutuvat selviytymään aikuisuuteen siirtymisestä täysin vanhempiensa tuella.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Normalisaatio tarkoittaa, että kehitysvammaisille henkilöille kuuluvat samanlaiset mahdollisuudet, velvollisuudet ja oikeudet kuin muillekin...
-
Uusimman tutkimuksen mukaan lapsen autismi voidaan päätellä pupillien supistumisesta 92% varmudella. Autistisen lapsen pupillit supistuvat h...
-
Pari vuotta sitten* kuoli syöpään Seinäjoella sairaalapappi Kyösti Lähteenmäki. Hän teki elämäntyönsä Törnävän mielisairaalassa ja halusi tu...
-
Hänet auto tuo uuden kodin luo, taivas vettä valuttaa. Kapuloiduin suin, ilmein masentunein häntä pitää taluttaa. Väkivalloin viedään noihin...
-
Turun yliopistossa tehdään tutkimusta siitä, mitä riskitekijöitä on eri neuropsykiatrisilla häiriöillä; mitkä tekijät vaikuttavat eri häiriö...
-
Yrittäessämme ymmärtää lapsen käytöstä, selittämällä, miksi jotakin tapahtuu, ja ennustamalla lapsen käytöstä, tätä kutsutaan funktionaalise...
-
Koska autismikirjon ihmisten on vaikea ymmärtää kokonaisuuksien ja osien välisiä sekä syy- ja seuraussuhteita (sentraalinen koherenssi), f...
-
Autistisesti käyttäytyvillä henkilöillä on usein vaikeuksia tulkita sosiaalisesti merkittävää tietoa toisten ihmisten kasvoista. Näiden vai...
-
Menetelmä Kuntoutus Toiminta Tavoite EIBI* sovellettu käyttäytymisanalyysi eli ABA Lovaas, 1992 Strukturoidut opetustilantee...
-
Lapset yleensä tiedostavat sisäisen puheensa noin viisi vuotiaina, jolloin he lakkaavat puhumasta ääneen. Asperger-lapset eivät tiedosta ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti