Asperger-diagnoosin merkitys

AS:llä oli tärkeä tehtävä: se herätti kiinnostusta autismikirjon häiriöihin ja pienensi kynnystä tehdä tämän ryhmän diagnoosi. Lääkäreille AS oli puuttuva linkki, kategoria, johon sopivat monet ”oudot” potilaat, joille ei aiemmin tuntunut löytyvän sijaa diagnoosi- luokituksesta. 

AS oli valtava edistysaskel sekä potilaille että etenkin heidän vanhemmilleen, jotka usein olivat tienneet koko ajan, että heidän lapsessaan on jotain vialla, mutta eivät olleet saaneet vastauksia hoitojärjestelmältä. Diagnoosilla oli myös merkittäviä taloudelli- sia vaikutuksia – se avasi väylän kuntoutus- ja tukipalveluihin.

AS:n jättäminen pois oli yksi eniten keskustelua herättäneistä kysymyksistä DSM-5:n tekoprosessin aikana. Silti siihen päädyttiin, perusteellisen arvioinnin jälkeen. Tärkein syy oli diagnostisten rajojen epäselvyys.

Laaja tutkimustyö ei ole tuonut mitään näyttöä siitä, että AS eroaisi olennaisesti autismista. Diagnoosikriteerit ovat olleet pääosin samat – AS on ollut ”autismia ilman merkitsevää viivästymää kehityksessä ensimmäisen kolmen elinvuoden aikana.”

http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11635.pdf Lähde: Terveysportti, S. Leppämäki ja A. Niemelä, Minne Aspergerin oireyhtymä katosi? Psykiatrian uusi tautiluokitus selkiyttää autismikirjon häiriöiden asemaa