Toisen ymmärtämisen ja oman tahdon osoittamisen ongelma

Autismikirjon häiriö ei ole vamma. Vaan poikkeavuus yksilön kontaktissa, kommunikoinnissa ja käyttäytymisessä.

Kontaktissa toisiin ihmisiin katsekontakti on häilyvää. Vastaukset tulee hitaasti ja jähmeästi. Vastavuoroisuus on heikkoa ja toiminta omaehtoista. Yhteisen kohteen huomiossa on suuria vaikeuksia, koska molemmat osapuolet kiinnittävät huomiota eri tekijöihin ja asioihin.

Autistinen ihminen näkee helpommin yksityiskohdat, kuin kokonaisuuden, jonka hahmottamisessa hänellä on usein vaikeuksia. Tämä näkyy myös kielen ja kommunikoinnin kehityksen viivästymisenä ja poikkeavuutena. Odottamisen, vuorottelun ja yhteistyön ongelmia esiintyy. Toisen ihmisen motivaation ja toiminnan tarkoituksen ymmärtäminen on hidasta ja heikkoa. Tämä johtaa tulkinnan ongelmiin ja sosiaalisen selviytymisen vaikeuksiin.

Kielen ja kommunikoinnin erityispiirteitä ovat viivästyneen ja poikkeavan vuorovaikutuksen, jäljittelyn kehityksen heikkous. Toisen ymmärtämisen ja oman tahdon osoittamisen ongelmat. Passiivisen ja aktiivisen sanaston suppeus, puheen ymmärtämisen ongelmat sekä spontaanin puheen tuottamisen ongelmat, kuten miten ja miksi puhua.

Viestinnän funktiota on viakea oivaltaa. Myös hiljaisen ei-kielellisen tiedon välittäminen ja tulkitseminen on ongelmallista samoin kun puheen tuottaminen. Käsitteiden väärin ymmärrystä, kielen konkretiaa, kielenhallinnan ja keskustelutaitojen heikkoutta esiintyy.

Käyttäytymiseen liittyy omaehtoisuus, juuttuminen, pakkotoiminnot, uhmakkuus, raivotuminen, haastava käytös ja vaikeus rauhoittua stressitilanteessa muiden ihmisten tavoin. Huomattavat sosiaalisen toiminnan vaikeudet ovat käyttäytymiseen liittyviä piirteitä. Tämä näkyy erityisesti suhteessa muihin lapsiin tai vertaisiin. Sisarus- ja toverisuhteet saattavat olla todella ongelmaisia. Yleensä rauhoittumista ei edistä puhuminen, se vaan lisää stressiä. Parasta on löytää joksikin aikaa rauhallinen yksinäinen paikka.

Autismissa on kyse laaja-alaisista, yksilöllisistä vaikeuksista, jotka kumpuavat neurologisen kehityksen pohjalta. Käyttäytymisessä ilmeneviä yksilöllisiä vaikeuksia on sosiaalisuudessa, kommunikaatiossa, omalaatuisina piirteinä ja aistimuksissa havaintokokemusten erilaisuutena.

Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki

Moilanen I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York