Autismi tulee kreikkan sanasta autos (itse). Autismin voisi ajatella tarkoittavan vetäytymistä ja omissa maailmoissa elämistä.
Ei ole vain tiettyä rajattua autismia, vaan kysymys on laaja-alaisesta, neurobiologisesta keskushermoston kehityshäiriöstä. Autismin oireet on aiemmin virheellisesti tulkittu skitsofreniaksi. Se ei ole mielen sairaus, vaan orgaanisperäinen eli fyysisistä tekijöistä johtuva häiriö. Autismia ei aiheuta tietty syy, vaan joukko erilaisia tekijöitä. Näitä voivat olla monet perinnölliset tekijät, raskausajan traumat, geneettiset ominaisuudet, syntymän ja sen jälkeiset jälkeiset vauriot, jotka vaikuyttavat aivojen rakenteessa ja soluissa.
Keskushermoston häiriö voi vaikuttaa aivojen kykyyn käsitellä ja jäsentää aistien välittämää tietoa. Se voi aiheuttaa yksilön kasvussa ja kehityksessä tiettyjä autismille tyypillisiä erityispiirteitä, joita ovat epätavallisesti kehittyvä sosiaalinen vuorovaikutus ja kielellinen tai ei-kielellinen kehitys, sekä usein rajoittunut, toistuva ja stereotyyppinen käyttäytyminen sekä poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin.
Autismi ei rajoitu vain lapsuuteen, vaan autismin piirteet vaikuttaa koko elämän. Ikä muuttaa autistisia oireita. Autismi ei kuitenkaan ole kehitysvamma, vaan voi esiintyä kaikilla älykkyyden tasoilla: vaikeavammaisesta huippulahjakkaaseen henkilöön.
Autismia on kaikkialla maailmassa ja kaikenlaisissa perheissä. Sitä tavataan kaikissa kulttuureissa, vaikka autismia ei kaikkialla pidetä häiriönä tai sairautena, vaan sen on nähty kuuluvan inhimillisen ominaisuuksien kirjoon. Joissakin kulttuureissa tavataan enemmän autistisia piirteitä, kuin toisissa. Ihmisen neurologista monimuotoisuutta kutsutaan neurodiverisiteetiksi, jossa autismia pidetään autismikirjon häiriönä ja valtaväestöä neurotyypillisenä.
Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki
Moilanen
I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt
lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing
L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological
Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in
high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.)
High-Functioning People with Autism. Plenum, New York
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Eivätkö opintosi ole edistyneet niin kuin olit odottanut? Uusi opiskelija, epäonnistuitko jo ensimmäisessä tentissäsi? Vai onko oppimistyy...
-
Periaatteet Jokainen ensitietotilanne on ainutkertainen. Informing Families -hankkeessa saatujen havaintojen mukaan on kuitenkin olemassa p...
-
Autismin kirjon oireita on pidetty yksilön elämää haittaavina pysyvinä tiloina, joihin ei ole varsinaista parannuskeinoa. Hoitona on ollu...
-
Autismia pidetään häiriönä, mutta itseasiassa se on piilevä voimavara, jonka vahvuudet voidaan tuoda esiin luovilla menetelmillä kuten valok...
-
Nälkä ja tarttuvat taudit tappoivat sotavuosina potilaita Nikkilän mielisairaalassa Sipoossa. Huippuunsa kuolleisuus nousi vuonna 1942, joll...
-
Ennen terveydenhuollon- ja sosiaalihuollon kehittymistä nykysuuntaiseksi ja varsinkin ennen näiden alueiden laitoskeskeistä järjestelmää oli...
-
Koululaisille saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä neuropsykiatrisista diagnooseista, kuten Aspergerin oireyhtymästä tai ADHD:sta. A...
-
Autismia narsismia yhdistää itsekeskeisyys, vaikka muutoin ovatkin toistensa vastakohtia. Narsismi on persoonallisuushäiriö jossa henk...
-
Psyykenlääkitykseen voi liittyä vakavia sivuvaikutuksia, jopa äkkikuolema (*) ja pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä (**). Lasten psyykenlää...
-
Anoreksia ja autismi ovat oireiltaan hyvin erilaisia, mutta tytöillä, jotka laihduttavat paljon, on autismin kirjon piirteitä, osoittaa tuo...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti