Autismi tulee kreikkan sanasta autos (itse). Autismin voisi ajatella tarkoittavan vetäytymistä ja omissa maailmoissa elämistä.
Ei ole vain tiettyä rajattua autismia, vaan kysymys on laaja-alaisesta, neurobiologisesta keskushermoston kehityshäiriöstä. Autismin oireet on aiemmin virheellisesti tulkittu skitsofreniaksi. Se ei ole mielen sairaus, vaan orgaanisperäinen eli fyysisistä tekijöistä johtuva häiriö. Autismia ei aiheuta tietty syy, vaan joukko erilaisia tekijöitä. Näitä voivat olla monet perinnölliset tekijät, raskausajan traumat, geneettiset ominaisuudet, syntymän ja sen jälkeiset jälkeiset vauriot, jotka vaikuyttavat aivojen rakenteessa ja soluissa.
Keskushermoston häiriö voi vaikuttaa aivojen kykyyn käsitellä ja jäsentää aistien välittämää tietoa. Se voi aiheuttaa yksilön kasvussa ja kehityksessä tiettyjä autismille tyypillisiä erityispiirteitä, joita ovat epätavallisesti kehittyvä sosiaalinen vuorovaikutus ja kielellinen tai ei-kielellinen kehitys, sekä usein rajoittunut, toistuva ja stereotyyppinen käyttäytyminen sekä poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin.
Autismi ei rajoitu vain lapsuuteen, vaan autismin piirteet vaikuttaa koko elämän. Ikä muuttaa autistisia oireita. Autismi ei kuitenkaan ole kehitysvamma, vaan voi esiintyä kaikilla älykkyyden tasoilla: vaikeavammaisesta huippulahjakkaaseen henkilöön.
Autismia on kaikkialla maailmassa ja kaikenlaisissa perheissä. Sitä tavataan kaikissa kulttuureissa, vaikka autismia ei kaikkialla pidetä häiriönä tai sairautena, vaan sen on nähty kuuluvan inhimillisen ominaisuuksien kirjoon. Joissakin kulttuureissa tavataan enemmän autistisia piirteitä, kuin toisissa. Ihmisen neurologista monimuotoisuutta kutsutaan neurodiverisiteetiksi, jossa autismia pidetään autismikirjon häiriönä ja valtaväestöä neurotyypillisenä.
Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki
Moilanen
I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt
lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing
L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological
Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in
high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.)
High-Functioning People with Autism. Plenum, New York
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Intialaisen Kiran Desain teos Hulabaloo hedelmätarhassa (1999) kuvaa autististista kommunikaatiota itämaisessa kulttuurissa. Intialaisessa y...
-
Lievästi, keskivaikeasti tai vaikeasti vammaisia on Euroopan unionissa noin 80 miljoonaa. Useampi kuin joka kolmas 75 vuotta täyttänyt kä...
-
Mitä tiedettiin autismista vuonna 2004. Jo 12 vuotta aiemmin oli autismista julkaistu oheinen opas. Kuka voi sanoa, ettei autismia ei tu...
-
Viimeaikaisessa tutkimuksessa on todettu, että synnytyksen käynnistämisellä on yhteys autismin riskiin. Selvittämättä on kuitenkin on synnyt...
-
Toisenlainen näkemys Aspergerin syndroomasta Hanna Jensen Olen seurannut Helsingin Sanomien viime sunnuntaina alkanutta kesku...
-
Ilmiasu tai muu tekijä Autismin kirjon lievimmät muodot Psykoosihäiriöt Ilmenemisikä tyypillisesti Varhaislapsuus Nuoruus ja ...
-
Ihmisten kohtaamisessa katse keskittyy kasvoihin. Katsekontaktin luominen on sanattoman kommunikaation tärkeä tehtävä. Katseella on t...
-
Avoin ja monipuolinen vuorovaikutus vaatii luottamuksen lisäksi hyviä vuorovaikutustaitoja. Vuorovaikutustaitoihin kuuluvat: * selittäm...
-
Vuorovaikutus on kaiken oppimisen ja sosiaalisten taitojen ydin. Vuorovaikutustaiojen oppiminen alkaa kun vastasyntynyt vauva kohtaa äit...
-
Anteeksipyyntö tarkoittaa, että valtio tunnustaa, että on tapahtunut vääryys selittää YLE:n haastattelema Sosiologian professori Vesa Puuro...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti