Autismi tulee kreikkan sanasta autos (itse). Autismin voisi ajatella tarkoittavan vetäytymistä ja omissa maailmoissa elämistä.
Ei ole vain tiettyä rajattua autismia, vaan kysymys on laaja-alaisesta, neurobiologisesta keskushermoston kehityshäiriöstä. Autismin oireet on aiemmin virheellisesti tulkittu skitsofreniaksi. Se ei ole mielen sairaus, vaan orgaanisperäinen eli fyysisistä tekijöistä johtuva häiriö. Autismia ei aiheuta tietty syy, vaan joukko erilaisia tekijöitä. Näitä voivat olla monet perinnölliset tekijät, raskausajan traumat, geneettiset ominaisuudet, syntymän ja sen jälkeiset jälkeiset vauriot, jotka vaikuyttavat aivojen rakenteessa ja soluissa.
Keskushermoston häiriö voi vaikuttaa aivojen kykyyn käsitellä ja jäsentää aistien välittämää tietoa. Se voi aiheuttaa yksilön kasvussa ja kehityksessä tiettyjä autismille tyypillisiä erityispiirteitä, joita ovat epätavallisesti kehittyvä sosiaalinen vuorovaikutus ja kielellinen tai ei-kielellinen kehitys, sekä usein rajoittunut, toistuva ja stereotyyppinen käyttäytyminen sekä poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin.
Autismi ei rajoitu vain lapsuuteen, vaan autismin piirteet vaikuttaa koko elämän. Ikä muuttaa autistisia oireita. Autismi ei kuitenkaan ole kehitysvamma, vaan voi esiintyä kaikilla älykkyyden tasoilla: vaikeavammaisesta huippulahjakkaaseen henkilöön.
Autismia on kaikkialla maailmassa ja kaikenlaisissa perheissä. Sitä tavataan kaikissa kulttuureissa, vaikka autismia ei kaikkialla pidetä häiriönä tai sairautena, vaan sen on nähty kuuluvan inhimillisen ominaisuuksien kirjoon. Joissakin kulttuureissa tavataan enemmän autistisia piirteitä, kuin toisissa. Ihmisen neurologista monimuotoisuutta kutsutaan neurodiverisiteetiksi, jossa autismia pidetään autismikirjon häiriönä ja valtaväestöä neurotyypillisenä.
Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki
Moilanen
I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt
lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing
L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological
Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in
high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.)
High-Functioning People with Autism. Plenum, New York
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Lähes kolmannes nuorista sanoo kokeneensa nuorten välistä väkivaltaa sukupuolesta riippumatta. Tähän kuuluu niin fyysinen kuin henkinenkin v...
-
Rock-basisti Sami Helle on tehnyt kaverinsa Kari Aallon kanssa kansalaisaloitteen. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/592 Aloittees...
-
Assijorinat -blogi Assijorinat -blogi on alunperin avattu Assien toiveesta tallentamaa omia tarinoitaan. Antaa sitten runosuonen laula...
-
Autismi saattaa johtua ylimääräisistä hermosoluista aivokuoren tietyissä osissa. Kyseiset aivokuoren etuosat vaikuttavat sosiaalisten, vie...
-
Uudessa psykiatrisessa DSM-5 diagnoosijärjestelmässä aspergeria ei enää ole. Lopultakin on päästy eroon ainakin yhdestä diagnoosista joka on...
-
...sekä lääkärit että potilaat arvioivat kiireen ja riittämättömän henkilökuntamäärän heikentävän hoidon laatua eniten. P...
-
Aspregerin toi kansainväliseen tautiluokitukseen alunperin brittiläinen psykiatri Lorna Wing, jolla on autistinen lapsi. Kun DSM tautilu...
-
Anteeksipyyntö tarkoittaa, että valtio tunnustaa, että on tapahtunut vääryys selittää YLE:n haastattelema Sosiologian professori Vesa Puuro...
-
James Clerk Maxwell oli 1800-luvun moniosaaja. Työajalla Maxwell toimi fysiikan ja astronomian professorina tutkien muun muassa sähkömagn...
-
Pelphreyn seurantatutkimuksessa* tyttöjen ja naisten autismista kerätään kaikki mahdollinen kliininen data autismista koska vielä ei vältt...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti