Eugeniikassa uskottiin,
että psyykkisen vajaakykyisyyden ja mielisairauksien samoin kuin
epilepsian taustalla oli vahva geneettinen elementti, ja ajateltiin,
että jos jotain ei tehdä näiden yksilöiden lisääntymisen
rajoittamiseksi, maailma sukupolvien mittaan täyttyy vajaamielisillä,
mielisairailla ja epileptikoilla, varsinkin kun vajaamielisten
ajateltiin lisääntyvän erityisen intensiivisesti.
Monessa
maassa, Suomessakin, säädettiin 1920- ja 1930-luvuilla
sterilointilakeja; näihin maihin kuului myös Saksa, jossa tässä niin
kuin monessa muussakin asiassa mentiin hillittömyyksiin, ja sen myötä
myös koko eugeniikan aate joutui sittemmin epäilyttävään valoon.
Esimerkiksi terveyden, fyysisen kauneuden ja urheilusuorituskyvyn pitäminen ihanteina on hyvin ymmärrettävää tämän päivän ihmiselle, joka joutuu päivittäin selviytymään elämästään terveysvalistuksen–tai kuten jotkut sanovat, terveysterrorin–missikisojen ja urheilu-uutisten täyttämässä maailmassa.
Useimpia nykyihmisiä oudoksuttaa ja ehkä kauhistuttaakin kuitenkin se, että ihanteiden toteuttamiseen pyrittiin geneettisin keinoin eikä esimerkiksi suuren rahan voimin ja hormonipiikein.
Anto Leikola Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1999;115(23):2593-2600
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti