Katseen suunta ja tarkkaavaisuus

Toisen henkilön sivulle suunnatun katseen näkemisen on osoitettu saavan aikaan havaitsijassa refleksinomaisen tarkkaavuuden suuntautumisen samaan suuntaan. 

Kuvantamistutkimuksissa on osoitettu, että katsesuunnan aikaansaama tarkkaavuuden suuntautuminen aktivoi eri hermoverkkoja kuin esimerkiksi nuolisymbolin aikaansaama suuntautuminen.

Tällaisissa laboratoriokokeissa koehenkilöille esitetään ärsykkeitä tietokoneen kuvaruudulla. Kokeet koostuvat yleensä sadoista koekierroksista. Yksittäisellä kierroksella kuvaruudun keskelle ilmestyy ensin katseen kohdistuspiste ja sen jälkeen kuva kasvoista, joka katsoo joko vasemmalle tai oikealle sivulle. Hyvin nopeasti (esimerkiksi 200 millisekuntia) kasvokuvan ilmestymisen jälkeen ruudun jompaankumpaan laitaan ilmestyy reaktioärsyke.

Koehenkilön tehtävänä on painaa reaktionappia mahdollisimman nopeasti reaktioärsykkeen nähtyään. Reaktioajat sivulle ilmestyvään reaktioärsykkeeseen ovat niissä tilanteissa, joissa vihjekasvo on edellä katsonut reaktioärsykkeen puolelle, nopeampia kuin tilanteissa, joissa ennakoiva katse on vihjannut vastakkaiseen suuntaan.

Katsevihje esimerkiksi voi suunnanta havaitsijan tarkkaavuuden erittäin nopeasti sivulle. Jos reaktioärsyke sattuu ilmestymään samalle puolelle jonne tarkkaavaisuus siirtyi, sen havaitseminen tehostuu ja reaktioaika lyhenee verrattuna päinvastaiseen tilanteeseen. 

Hietanen JK, Nummenmaa L, Nyman MJ, Parkkola R, Hämäläinen H. Automatic attention orienting by social and symbolic cues activates different neural networks: An fMRI study. Neuroimage 2006;33:406– 13.

Lähde: Kasvot, katse ja autismi, Katsausartikkeli, Suomen Lääkärilehti 8/2013