Katsesuunnan analysointi tapahtuu aivoissa rinnakkain muun kasvoihin liittyvän informaation prosessoinnin kanssa. Tähän kasvojen ja katseen havaitsemiselle keskeisten alueiden muodostamaan järjestelmään kuuluvat myös etuotsalohkojen sisäpinnoilla olevat alueet (medial prefrontal cortex, MPFC), joiden tiedetään aktivoituvan tehtäessä arvioita toisen ihmisen mielentiloista.
Katsesuunnan
käsittelyyn osallistuu useita erillään olevia aivoalueita ja
-rakenteita. Aivokuoren alapuolisista rakenteista amygdalan (A) ja
aivokuorella olevista alueista ylemmän temporaaliuurteen etu- ja
takaosien (anterior/ posterior superior temporal sulcus, aSTS ja pSTS),
parietaalilohkon yläosien (superior parietal lobule, SPL) ja
frontaalisten silmäkenttien (frontal eye fields, FEF) aktiivisuuden on
osoitettu riippuvan siitä, onko katse kohdistettu havaitsijaan
(katsekontakti) vai onko katse suunnattu sivuun.
Kasvojen
ja katseen havaitsemiseen osallistuvia aivoalueita (Tsao, Keller).
Varhaisemmilla, okkipitaalisilla näköaivokuoren alueilla tapahtuneen
tiedonkäsittelyn jälkeen kasvoja käsitellään erityisesti
temporaalilohkojen alapinnalla sijaitsevalla FFA-alueella (fusiform face
area, FFA). Tämän aivoalueen hermoverkot aktivoituvat voimakkaasti, jos
näkökentässä on kasvot.
Tsao DY, Livingstone MS. Mechanisms of Face Perception. Annu Rev Neurosci 2008;31:411–37.
Keller H, Zach U. Developmental consequences of early eye contact behaviour. Acta Paedopsychiatr 1993;56:31–6.
Nation
K, Penny S. Sensitivity to eye gaze in autism: Is it normal? Is it
automatic? Is it social? Dev Psychopathol 2008;20:79–97.
Lähde:
Kasvot, katse ja autismi, Katsausartikkeli, Suomen Lääkärilehti 8/2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti