Lapsi viihtyi eristyshuoneessa

Tutkimusjakson jälkeen tuli lähete lasten psykiatriselle osastolle diagnoosilla ”laaja-alainen kehityshäiriö”, vaikka lasta oli kotona pidetty ”pikku professorina”, koska osasi soittaa nuoteista 4-vuotiaana, lukea 5-vuotiaana ja keskus- teli sujuvasti aikuisten kanssa muun muassa ruoka-ainei- den terveellisyydestä ja piti huolen, että kotiin ei ostettu roskaruokaa ja huolehdittiin kierrätyksessä.

Lapsi oli testeissä todettu lievästi kehitysvammaiseksi. Toivetta tulevaisuuden suhteen ei pidetty kovinkaan roh- kaisevana. Itsenäinen selviytyminen aikuisena näytti asian- tuntijoiden mielestä hyvin epätodennäköisenä. Aikuisille tarkoitettujen psyykelääkkeiden lisäksi kahden vuoden sairaalajakso oli ainoa, mitä voitiin tarjota.

Ongelmia ilmeni sairaalassa heti, sillä siellä lapselle syötettiin ruokaa, jota hän inhosi. Syömään pakottaminen johti kiinnipitoon. Tämän jälkeen pantiin eristyshuoneeseen, mutta otettiin pois, kun viihtyi eristyksessä paremmin kuin osastolla muiden lasten kanssa.

..jatkuu

Autismi- ja Aspergerliiton Ikääntyminen autismin kirjolla -projekti on koonnut yksien kansien väliin kaksikymmentäyksi pienoismuistelmaa Minun tarinani - kertomuksia autismin kirjolta, joissa kerrotaan, millaista on ollut elää Aspergerin oireyhtymän kanssa. Tarinat ovat eri ikäisten autismin kirjon ihmisten tai heidän omaistensa kirjoittamia ja kirja on kuvitettu kuvataiteilija Tuuli Aution vesiväritöillä. Kirjan voi tilata itselleen tai edustamalleen organisaatiolle.