Lapsen oli vaikea nukahtaa ja sanottiin, että lapsi kuulee ääniä. Kun vierailin sairaalassa, huomasin, että äänet eivät tule hänen sisältään, vaan katolta, jossa pulut tepastelevat. Kohinaa kuului myös seinän takana olevasta suihkuhuoneesta ajoittain.
Pelokkuuden merkkinä pidettiin verhojen kiinnilaittoa illalla, kun lapsen nukahtamista häiritsivät katuvalot. Sen sijaan lapsi pelkäsi outoja yöhoitajia, jotka saattoivat ilmestyä yllättäen vuoteen vierelle kesken yötä tarkistamaan, nukkuuko lapsi.
..jatkuu
Autismi- ja Aspergerliiton Ikääntyminen autismin kirjolla -projekti on koonnut yksien kansien väliin kaksikymmentäyksi pienoismuistelmaa Minun tarinani - kertomuksia autismin kirjolta, joissa kerrotaan, millaista on ollut elää Aspergerin oireyhtymän kanssa. Tarinat ovat eri ikäisten autismin kirjon ihmisten tai heidän omaistensa kirjoittamia ja kirja on kuvitettu kuvataiteilija Tuuli Aution vesiväritöillä. Kirjan voi tilata itselleen tai edustamalleen organisaatiolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti