Jyrin tarina

Meidän tarinamme alkoi vuonna 1974, siis aikana, jolloin autismista ei tässä maassa ollut tietoa. Minä olin 29-vuotias ja jo vuosia Kauppakorkeakoulun jälkeen työelämässä ollut. 

 

Kuvittelin jatkavani töissä pian äitiysloman jälkeen, mutta toisin kävi. Jyri oli koliikkivauva ja huusi yökaudet. Helpointa oli imettää häntä mahdollisimman pitkään ja teinkin sitä vuoden vanhaksi asti. 

 

Jyriä oli vaikea jättää vauvana vieraan hoitoon. Jos erehdyin niin tekemään, hän protestoi huutamalla koko sen ajan kun olin poissa. Päätin jäädä joksikin aikaa kotiin. Pikkuveli syntyi kah- den vuoden kuluttua. Hän oli onneksi maailman helpoin lapsi.

Jyrin varhaislapsuus oli varsin onnellinen. Asuimme Espoossa kerrostalossa. Meitä oli monta lapsiperhettä pihapiirissä ja naapurustossa. Lapsista oli kollektiivinen vastuu kaikilla aikuisilla.

Jyri oppi laulamaan ennen puhumista. Hänellä oli paljon omia sanoja ja mielikuvitusystävä, Aiko. Jyrillä oli oma rikas sisäinen maailmansa. Kavereitakin oli. Jyri meni siinä muiden mukana myötäillen olematta itse aktiivinen. Minulla oli myös pari omien lasteni ikäistä hoitolasta naa- purista.

 ...jatkuu

Autismi- ja Aspergerliiton Ikääntyminen autismin kirjolla -projekti on koonnut yksien kansien väliin kaksikymmentäyksi pienoismuistelmaa Minun tarinani - kertomuksia autismin kirjolta, joissa kerrotaan, millaista on ollut elää Aspergerin oireyhtymän kanssa. Tarinat ovat eri ikäisten autismin kirjon ihmisten tai heidän omaistensa kirjoittamia ja kirja on kuvitettu kuvataiteilija Tuuli Aution vesiväritöillä. Kirjan voi tilata itselleen tai edustamalleen organisaatiolle postikulujen hinnalla osoitteesta info[at]autismiliitto.fi.