Ihmisen
mikrobisto alkaa muodostua heti syntymässä. Vielä kohdussa lapsi on
bakteeriton, mutta synnytyskanavassa hän saa elämänsä mikrobikylvyn. Ei
ole tavatonta, että äiti ulostaa synnytyksen aikana ja lapsi syntyy
ulosteen keskelle. Ympäristön eri lähteistä lapsen iholle, suuhun,
limakalvoille ja suolistoon asettuu vähitellen niihin sopiva
bakteeristo.
Kun lapsen ruokavalio vaihtuu, myös bakteeristo
muuttuu. Vuoden iässä se alkaa jo muistuttaa aikuisen suoliston
lajistoa. Lapsuudessa saatu bakteeriston runko näyttää pääosin säilyvän
myöhempiin elinvuosiin.
Mitkä mikrobit asuttavat pintamme, riippuu paitsi vastaan tulevista mikrobilajeista myös ihmisestä itsestään.
Geenimme
määräävät, millaisille lajeille sopivia kiinnittymispaikkoja
limakalvoillamme on. Ruokamme säätelee bakteerien laji- ja määräsuhteita
sekä aktiivisuutta. Tietyt suoliston seinämän solut säätelevät
puolestaan suoliston reaktioita mikrobiston muutoksiin. Tämä osoittaa,
ettei elimistö ole välinpitämätön sille, mitä mikrobistossa tapahtuu.
Aikuisen
suoliston bakteeristo on varsin vakaa, jos ruokavalio vain pysyy
samantyyppisenä. Muutosten jälkeen lajistolla on taipumus palautua
entiselleen. Erään teorian mukaan umpisuolen tehtävänä on säilyttää
limakerroksen alla normaalin bakteeriston varastoa. Jos suoliston
asukkaisto harvenee vaikkapa ripulin takia, umpisuoli toimittaa uuden
bakteeriston siemenet.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti