Suomessa 1700- ja 1800-luvut olivat väestönkasvun ja työvoimapulan aikaa. 1700-lukua on Suomessa pidetty vaurauden kasvun aikana.
Toisaalta tämä peittää sen, että tämä myös merkitsi köyhien ja tilattoman väestön kasvua, joita olivat vaivaiset, kerjäläiset ja turvattomat lapset. Lastenhuoltoon tarvittavia voimavaroja lisättiin, ja vuonna 1763 valmistui hospitaali- ja lastenkotiasetus, joka korvasi aikaisemmat köyhäinhoitosäädökset. Tämä asetus korosti lastenhuollon järjestämistä ja tärkeyttä. Vuonna 1763 annettu ja 3,5 vuotta myöhemmin uudistettu hospitaali- ja lastenkotiasetus oli ensimmäinen ”lastensuojelulaki”.
Lähteitä:
Pulma Panu, Turpeinen, Oiva (1987). Suomen lastensuojelun historia. Kouvolan
kirjapaino, Kouvola.
Susanna Leppänen (2010) Kehitysvammainen lapsi lastensuojelussa. Jyväskylän yliopisto.
Vehmas Simo (2005). Vammaisuus, johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Tammerpaino, Tampere.
Pulma Panu, Turpeinen, Oiva (1987). Suomen lastensuojelun historia. Kouvolan
kirjapaino, Kouvola.
Susanna Leppänen (2010) Kehitysvammainen lapsi lastensuojelussa. Jyväskylän yliopisto.
Vehmas Simo (2005). Vammaisuus, johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Tammerpaino, Tampere.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti