Diagnosoinnin toteamisen tapa riippuu elämänkaaren vaiheista ja henkilön oireiden tasosta. Pienellä lapsella autismi tyypillisesti diagnosoidaan niin, että ensin on alettu tutkia mahdollista vikaa kuulossa, koska hänen kykynsä vastavuoroiseen kommunikaatioon ei ole normaalilla tasolla.
Kun kuulossa kaikki on kunnossa, lähdetään tutkimaan muita syitä, jolloin päädytään autismin diagnoosiin. Lapsella voi olla oireina myös kielenkehityksen viive tai hän taantuu tai lakkaa puhumasta.
Autistisen henkilön hoidon rationaalisuuden kannalta diagnoosissa on tärkeää tutkia, onko hänellä muita kehityksellisiä neuropsykologisia oireyhtymiä. Kehitykselliset oireyhtymät usein ryvästyvät eli autismin kirjon henkilöillä saattaa olla muun muassa ADHD ja Touretten oireyhtymä.
MediaPlanet: Autismin kirjon potentiaali piilee erilaisessa ajattelussa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti