Autistisella
henkilöllä on rajoittuneita käyttäytymistapoja ja mielenkiinnon
kohteita. Hän pystyy harvinaisen hyvin keskittymään pitkän aikaa
yksityiskohtaiseen asiaan.
Autistinen henkilö on mieluiten yksin ja hän
keskittyy omiin kiinnostaviin asioihin. Hänen on vaikea tehdä monta
asiaa yhtä aikaa. Hän noudattaa mielellään rutiineja ja tekee asiat
mielellään yhdenmukaisella opitulla tavalla ja tietyssä järjestyksessä.
Arjen rutiinit ovat tärkeitä ja muutokset ovat usein vaikeita.
Epätietoisuus tulevasta aiheuttaa autistisessa henkilössä levottomuutta.
Hän tarvitsee aikaa muutoksiin, jotta voi asennoitua niihin.
Autistinen
henkilö voi kuulla erityisen hyvin, mutta jotkut äänet voivat häiritä
häntä erityisen paljon ja jotkut voivat tuntua jopa kipuna. Autistiselle
henkilölle voi olla vaikeaa kun ääniä kuuluu paljon samanaikaisesti.
Äänet voivat kuulua yhtä kovina. Keskit- tyminen vaikeutuu jos ympärillä
on häiritsevää taustaääntä.
Jos näköärsykkeitä tulee liikaa,
autistisella henkilöllä voi olla vaikeaa kohdentaa katsetta yhteen
kohteeseen. Hän katsoo mielellään tiettyjä, yksittäisiä kohteita,
esimerkiksi pesukoneen pyörivää rumpua tai kiiltäviä esineitä.
Autistisilla
henkilöillä on usein ruokaongelmia. Joskus ruoka maistuu heistä
kummalliselta, ruoka voi olla mautonta tai liian maustettua, ruoan
pureskelu voi olla vaikeaa tai on vaikea syödä sellaista ruokaa, jossa
ainekset ovat sekaisin lautasella.
Hajuaistin alueella voi olla
myös ongelmia. Voimakkaat ja oudot hajut voivat saada aikaan
autistisessa henkilössä epämiellyttävän olotilan. Usein
autistinen henkilö on kosketusyliherkkä. Vaatteiden tuntu iholla,
halaaminen, suihkussa käyminen ja hiusten leikkaaminen voi tuottaa
kipua.
Useilla autistisilla henkilöillä on kivun sietokyky
erilainen kuin muilla ihmisillä.
Kivun paikallistaminen ja sen
kuvaaminen, kuinka kipeältä tuntuu, voi olla vaikeaa. Jotkut heistä
kokevat kovemman kivun lievänä ja vähäisen kivun vaikeana. Tunteen
kokeminen on hyvin yksilöllistä. Kipu voi tuntua myös väärässä paikassa.
Tämä voi aiheuttaa palovammoja, jos kipu ei tunnu sormenpäissä.
Kajula, Pikkarainen (2008) Autismi- ja aspergernuorten tunnistaminen koulumaailmassa
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Ilmiasu tai muu tekijä Autismin kirjon lievimmät muodot Psykoosihäiriöt Ilmenemisikä tyypillisesti Varhaislapsuus Nuoruus ja ...
-
Autismia on pidetty harvinaisena oireyhtymänä. Tutkimuksissa esitettiin pitkään lukuja, joiden mukaan autistisia on 4-5 henkilöä kymmenes...
-
Lievästi, keskivaikeasti tai vaikeasti vammaisia on Euroopan unionissa noin 80 miljoonaa. Useampi kuin joka kolmas 75 vuotta täyttänyt kä...
-
Oikeuslääkärien lautakunta, jonka oli määrä päättää, vastaako Svejkin henkinen näköpiiri kaikkia niitä rikoksia, joista häntä syytettiin koo...
-
Geneettisellä testauksella ei välttämättä pysy vielä selvittämään autismin syytä. Testausta ei tarvitse pelätä, sillä useimmat lapset osoi...
-
Viimeaikaisessa tutkimuksessa on todettu, että synnytyksen käynnistämisellä on yhteys autismin riskiin. Selvittämättä on kuitenkin on synnyt...
-
Mitä tiedettiin autismista vuonna 2004. Jo 12 vuotta aiemmin oli autismista julkaistu oheinen opas. Kuka voi sanoa, ettei autismia ei tu...
-
Vaikka autismia pidettiin omana oireistonaan jo 1930 -luvulla, autismi ja skitsofrenia liitettiin toisiinsa vielä vuosikymmeniä myöhemmin. ...
-
Sokeat äidit eivät kykene ylläpitämään katsekontaktia, mutta he voivat korvata sitä muilla kommunikointimuodoilla. Sokeiden äitien näkevät l...
-
Autismikirjon oireet sekoitetaan usein lapsuuden psykoosiin , skitsofreniaan ja murrosiän narsistiseen persoonallisuushäiriöön , kosk...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti