Kohdellaan huonommin kuin eläintä kultuurierojen varjolla

Miten he voivat kohdella minua kuin eläintä kulttuurierojen varjolla?

– Mary, Nigeria*

Lainsäädäntö syntipukkina?

Asianajaja Leeni Ikonen on vakaasti sitä mieltä, että virheellisen lainsäädännön takia monen perheen asioihin puututaan tarpeettomasti. Sen vuoksi paljon useampia lapsia viedään pois perheestään kuin olisi tarpeen.

– Uusi lastensuojelulaki, jota on vuosien mittaan muutettu ja johon on tehty useita uudistuksia, perustuu pakkoauttamiseen. Toisin sanoen sosiaalivirkailija määrittelee perheen tuen tarpeen.

Ikonen lisäsi, että nykyjärjestelmä kohtelee maahanmuuttajaperheitä erityisen ikävällä tavalla.

– Kun ihmisiä lähestytään teorioiden, ennakkoluulojen ja ennakkoasetelmien kautta, virkamiehet pitävät maahanmuuttajia ’outoina’ ja ongelmat saattavat moninkertaistua. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajia on paljon huostaanotettujen lasten joukossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos Marjo Lavikainen ei suoraan kommentoi Ikosen väitteitä, mutta toteaa, että lastensuojelulainsäädäntöä on päivitetty useaan otteeseen. Hänen mukaansa vuonna 2014 voimaan tulleet uudistukset, joissa painotetaan varhaista asioihin puuttumista, alkavat jo kantaa hedelmää.

– Useammat perheet saavat tukea varhaisessa vaiheessa, jotta lapsia ei tarvitse sijoittaa sijaishuoltoon. Hätäsijoitukset ovat vähentyneet viime vuosina. Niiden määrä oli ollut aiemmin 2000-luvulla kasvussa, mutta vuonna 2013 ne vähenivät kymmenen prosenttia. Se osoittaa, että sijaishuoltoa ei tarvita, jos perheet saavat tukea jo varhaisessa vaiheessa.

THL:n tilastojen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten yhteen laskettu lukumäärä, joka oli 17 958 vuonna 2014, väheni alle prosentin vuoteen 2013 verrattuna. Lisäksi THL:n tilastoissa näkyvä trendiviiva viittaa siihen, että määrä on kasvanut tasaisesti 1990-luvun alkupuolelta asti.

Lavikainen tukeutui lainsäädäntöön arvioidessaan sitä, kuinka maahanmuuttajia kohdellaan lastensuojelujärjestelmässä. Hän huomautti, että sosiaalihuolto- ja lastensuojelulain mukaan työntekijöiden tulee harkita vaihtoehtoisia toimenpiteitä perheen tukemiseksi, mihin kuuluu se, että ”otetaan huomioon asiakkaiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omissa asioissaan sekä huomioidaan asiakkaan kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta”.

Lavikainen myönsi kuitenkin, että vaikka laki on hyvin yksityiskohtainen, lastensuojelupalvelujen laatu ja luonne vaihtelevat kuntien resurssien mukaan ja eri paikoissa on luultavasti erilaiset mahdollisuudet antaa työntekijöille koulutusta huomioonottamisen ja kulttuurin saralla.

Sosiaalineuvos Lavikainen totesi kuitenkin toiveikkaana, että tuoreet lakiuudistukset ja uusi ministeriön projekti tähtäävät siihen, että perheet ja etenkin lapset ovat lastensuojelupalvelujen keskeisin asia.

Nykyisille lastensuojelun asiakkaille, kuten Stephenille ja muille kokemuksistaan kertoneille, muutokset tuntuvat kuitenkin todennäköisesti riittämättömiltä ja tulevat liian myöhään. He ovat jo menettäneet uskonsa instituutioihin, jotka väittävät puolustavansa lapsen ja perheen oikeuksia.

– Kokemusteni perusteella olen tullut siihen tulokseen, että paikallisille viranomaisille on annettu aivan liikaa valtaa. He eivät joudu millään lailla tilille ammatillisista ja eettisistä päätöksistään.
 

YLE 25.3.2016 Suomalainen lastensuojelu: lasten suojelemista vai voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa?

*Nimet ja tietyt yksityiskohdat on muutettu tarinansa kertoneiden henkilöllisyyden suojelemiseksi.

YK:n huomautus Suomen lasten oikeuksien loukkauksista 2011