Alaluokilla opettaja oli todellinen "feministi" eli jätti poikaoppilaat huomiotta. Sen huomasin vasta myöhemmin seuratessani tämän opetusta. Minullahan oli kotona kaksi pienempääkin lasta kasvatettavana. Ja uskoin sokeasti nuoren opettajajattaren taitoihin.
Kun olin mukana seuraamassa opettajan opetusta, hän laulatti ja leikitti tyttöjä pianon ääressä, ja pojat saivat makailla takapenkissä miten mielivät. Sama toistui joka kerta kun minä koulussa kävin, ja myös kun opettajatar oli välituntivahtina. Silloin tytöt olivat tämän opettajan kimpussa, tietysti, koska hän oli mukava opettaja tytöille.
Entä Asperger-diagnoosin vaikutus? Se oli mahtava. Koska tunsin poikani, uskalsin näyttää hänelle paperit, jotka sairaalasta saimme. Hän tutki niitä huolellisesti tuntikausia ja hyväksyi ne. Silloin pojan käytös tasaantui. Hän tiesi, mistä on kysymys. Miten yllättävää, en minä meinannut tajuta, miten paljon pieni poika voi tajuta siitä, kun hänelle annetaan luettavaksi vaikeaa lääkärin tekstiä. Niin se
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti