Zarkowska ja Clements (1994) ovat kehittäneet STAR-mallin haastavan käytöksen analyysiin ja ehkäisyyn. Tutkimalla käytöstä niissä olosuhteissa, kun haastavaa käyttäytymistä esiintyy auttaa selvittämään sen syitä.
S = Settings tarkoittaa pysyvää ympäristöä, jossa tilanne tapahtuu esimerkiksi kotona, bussissa, tai koulussa, tai milloin tietyt ihmiset on läsnä. Muita tärkeitä tekijöitä on päivän aika ja toimintaan
liittyvä tapahtuma (esimerkiksi matkalla ajoneuvoa vaihtaessa). Pitää selvittää myös henkilön tarvetila, kuten väsymys tai nälkä. Settings voi kuvailla olosuhteita, jotka ovat erityisen
tärkeitä lapselle, kuten paikkoja, ihmisiä, ajankohtaa, tapahtumia ja tiloja. Olosuhteet ovat erityisen tärkeitä rutiinin, struktuurin ja ennakoitavuuden kannalta.
T= Triggers tarkoittaa tapahtumaa, tai tekijää, joka laukaisi haastavan käytöksen. Nämä voivat toimia merkkeinä käytöksen käynnistyessä ja lopettamisessa. Laukaisevat tekijät toimivat näin, koska autistiset ovat oppineet yhdistämään laukaisevan ärsykkeen joko miellyttäviin, tai epämiellyttäviin kokemuksiin. Laukaisevat tekijät vaikuttavat myös muuhunkin kuin haastavaan käytökseen. Laukaiseva tekijä, joka aiemmin tuotti mielihyvää, saattaa toisissa olosuhteissa tuottaa mielipahaa, ja laukaista haastavaa käytöstä.
A= Actions, toiminnan seuranta kuvaa tarkasti käytöksen eri vaiheet. Jos käytöstä kuvaillaan vain sanalla aggressiivinen, se ei vielä riitä tarkkaan analyysiin tilanteesta.
R= Results tarkoittaa toiminnan seuranneita tapahtumia. Se kertoo, mitä lopulta tapahtui ja mitä lapsi ja haastavan käytöksen kohde teki. Kuinka muut ihmiset, kuten vanhemmat, opettajat tai hoitohenkilökunta toimivat tilanteessa.
Star-malli ei yksin riitä kuitenkaan tilanteen selvittämiseen ja vastaavan tilanteen ehkäisyyn. Pitää myös selvittää, kuinka läheiset ja hoito henkilökunta tai opettajat näkevät tilanteen ja miltä heistä tuntuu siinä tilanteessa. Miten he suhtautuvat lapseen, joka aiheutti tilanteen.
Jos ihmiset näkevät lapsen haastavan käytöksen olosuhteiden seurauksena, he suhtautuvat lapseen myötämielisemmin, kuin jos lapsesta tehdään syntipukki. Se miten suhtaudumme toisiin, vaikuttaa
myös siihen, kuinka heitä arvioimme ja kuinka tilanteet vaikuttavat omaan käytökseemme.
Zarkowska, E. & Clements J. (1994) Problem Behaviour in People with severe Learning Disabilities, Coom Helm London
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Autismia narsismia yhdistää itsekeskeisyys, vaikka muutoin ovatkin toistensa vastakohtia. Narsismi on persoonallisuushäiriö jossa henk...
-
Kehitysvammaisella hyvän elämän objektiivisten reunaehtojen ja tasa-arvon edistäminen tarkoittaa modernissa yhteiskunnassamme perustarpeiden...
-
Toisenlainen näkemys Aspergerin syndroomasta Hanna Jensen Olen seurannut Helsingin Sanomien viime sunnuntaina alkanutta kesku...
-
Amerikassa asperger-diagnoosista on tullut erittäin suosittu ja suurin osa autismin kasvusta johtuu siitä. Asperger on noussut yleisön tieto...
-
Experts report growing phenomenon of women recognising themselves as they research their children’s disorders. A “hidden pool” of women who ...
-
Who am I after all these years?/ Re-post by Gone Wild I grew up in a family in which mental illness was a fact of life. I'm Asperger (a ...
-
Intialaisen Kiran Desain teos Hulabaloo hedelmätarhassa (1999) kuvaa autististista kommunikaatiota itämaisessa kulttuurissa. Intialaisessa y...
-
Autismi sinänsä ei ole älyllinen kehitysvammaisuus. mutta siihen voi liittyä myös kehitysvammaisuutta (developmental disorders), kuten aisti...
-
Tytöt harvemmin saavat autismidiagnoosia, koska tytöillä autismikirjon oireyhtymä on erilainen kuin pojilla. Asperger huomasi tutkimuksiss...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti