Zarkowska ja Clements (1994) ovat kehittäneet STAR-mallin haastavan käytöksen analyysiin ja ehkäisyyn. Tutkimalla käytöstä niissä olosuhteissa, kun haastavaa käyttäytymistä esiintyy auttaa selvittämään sen syitä.
S = Settings tarkoittaa pysyvää ympäristöä, jossa tilanne tapahtuu esimerkiksi kotona, bussissa, tai koulussa, tai milloin tietyt ihmiset on läsnä. Muita tärkeitä tekijöitä on päivän aika ja toimintaan
liittyvä tapahtuma (esimerkiksi matkalla ajoneuvoa vaihtaessa). Pitää selvittää myös henkilön tarvetila, kuten väsymys tai nälkä. Settings voi kuvailla olosuhteita, jotka ovat erityisen
tärkeitä lapselle, kuten paikkoja, ihmisiä, ajankohtaa, tapahtumia ja tiloja. Olosuhteet ovat erityisen tärkeitä rutiinin, struktuurin ja ennakoitavuuden kannalta.
T= Triggers tarkoittaa tapahtumaa, tai tekijää, joka laukaisi haastavan käytöksen. Nämä voivat toimia merkkeinä käytöksen käynnistyessä ja lopettamisessa. Laukaisevat tekijät toimivat näin, koska autistiset ovat oppineet yhdistämään laukaisevan ärsykkeen joko miellyttäviin, tai epämiellyttäviin kokemuksiin. Laukaisevat tekijät vaikuttavat myös muuhunkin kuin haastavaan käytökseen. Laukaiseva tekijä, joka aiemmin tuotti mielihyvää, saattaa toisissa olosuhteissa tuottaa mielipahaa, ja laukaista haastavaa käytöstä.
A= Actions, toiminnan seuranta kuvaa tarkasti käytöksen eri vaiheet. Jos käytöstä kuvaillaan vain sanalla aggressiivinen, se ei vielä riitä tarkkaan analyysiin tilanteesta.
R= Results tarkoittaa toiminnan seuranneita tapahtumia. Se kertoo, mitä lopulta tapahtui ja mitä lapsi ja haastavan käytöksen kohde teki. Kuinka muut ihmiset, kuten vanhemmat, opettajat tai hoitohenkilökunta toimivat tilanteessa.
Star-malli ei yksin riitä kuitenkaan tilanteen selvittämiseen ja vastaavan tilanteen ehkäisyyn. Pitää myös selvittää, kuinka läheiset ja hoito henkilökunta tai opettajat näkevät tilanteen ja miltä heistä tuntuu siinä tilanteessa. Miten he suhtautuvat lapseen, joka aiheutti tilanteen.
Jos ihmiset näkevät lapsen haastavan käytöksen olosuhteiden seurauksena, he suhtautuvat lapseen myötämielisemmin, kuin jos lapsesta tehdään syntipukki. Se miten suhtaudumme toisiin, vaikuttaa
myös siihen, kuinka heitä arvioimme ja kuinka tilanteet vaikuttavat omaan käytökseemme.
Zarkowska, E. & Clements J. (1994) Problem Behaviour in People with severe Learning Disabilities, Coom Helm London
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Who am I after all these years?/ Re-post by Gone Wild I grew up in a family in which mental illness was a fact of life. I'm Asperger (a ...
-
Aspergerin oireyhtymä voi olla myös voimavara. 22.01. 2014 klo 20.00 Tukholmalainen kouluttaja Paula Tilli kertoo kokemuksistaan ja selv...
-
Suurin osa suolistomme mikrobiomista koostuu Bacteroides -suvun bakteereista. Jokaisella mistä on oma erityinen bakteeristomme. Suol...
-
Paula Tilli kertoo teoksessaan "Toisin" kuinka asperger -ihminen joutuu uhraamaan terveytensä yrittäessään elää kuin normaalit ihm...
-
Magnetiminä: Minuun tarttuu herkästi muiden ihmisten ajattelu / käyttäytyminen. Siksi joudun välttelemään paljon ihmisten seuraa, sillä suu...
-
Arrtistisen ihmisen myönteinen kehitys ja elämisen laadun parantuminen perustuvat arkieämän järjestämiseen hänelle mahdollisiman mielekkääk...
-
Piirre Autismin kirjon lievimmät muodot Psykoosihäiriöt Puheen yksityiskohtaisuus Puheen kirjakielisyys Puheen ja ajatusten ...
-
Autismikirjon ihmisillä on havaittu puutteita tulkita uutta aistitietoa oikein. Heillä on vaikeuksia muodostaa todellisuutta vastaavia mieli...
-
Eivätkö opintosi ole edistyneet niin kuin olit odottanut? Uusi opiskelija, epäonnistuitko jo ensimmäisessä tentissäsi? Vai onko oppimistyy...
-
Autismin kirjon häiriöt Psykoosihäiriöt F84.0 lapsuusiän autismi F84.1 Epätyypillinen autismi F84.2 Rettin oireyhtymä F84.3 Dis...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti