Kommunikoinnin kuntoutus

Keskeinen osa kuntoutusta on kommunikoinnin kuntoutus, joka on aloitettava mahdollisitnmarn varhain ja kunkin yksilöllisistä edellytyksistä ja valmiuksista lähtien. Puheen tilalle ja tueksi useimmat autistiset henkilot tarvitsevat vaihtoehtoisia viestintäkeinoja. 

On todettu, että näköhavaintoon perustuva ymmärtäminen on autistiselle useimmiten helpompaa kuin
kuulohavaintoon perustuva. Siksi kuvien käyttö eri tavoin voi paljon helpottaa sekä ilmaisemista että yrmmärtämistä.

Jotkut autistiset hyötyvät myös viittomien oppimisesta. Vaihtoehtoiset kommunikaatiokeinot tutkimusten mukaan tukevat ja saattavat lisätäkin puheen käyttämistä eikä päinvastoin, kuten saatetaan pelätä.

Nuoruus- ja aikuisikäisen autistin työtoimintaan valmentaminen ja sopivan työympäristön valinta ovat keskeisiä kuntoutuksen tavoitteita. Ulkomailla on saatu hyviä tuloksia autistien integroinnista tuetusti yleisille työmarkkinoille. Työssä tarvittavia keskeisiä taitoja ja sosiaalista selviytymistä on kuitenkin rakennettava jo kuntoutuksen alusta lähtien.

Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki
Moilanen I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York