Viivästyminen jaetun tarkkaavuuden kehityksessä voi ilmetä esimerkiksi siten, ettei autistinen lapsi suuntaa huomiotaan samaan kohteeseen aikuisen kanssa.
Tämän vaikeuden on ajateltu aiheutuvan autististen lasten vaikeudesta seurata toisen henkilön katseen suuntaa. Tätä kykyä on perinteisesti tutkittu koeasetelmassa, jossa aikuinen istuu autistista lasta vastapäätä ja suuntaa kasvonsa sekä katseensa jommallekummalle sivulle, jonne hetken päästä ilmestyy liikkuva lelu.
Koeasetelmassa havainnoidaan, seuraako autistinen lapsi aikuisen pään ja katseen suuntaa lelun tuloa ennakoivasti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että autistiset lapset suuntautuvat toisen henkilön kasvojen ja katseen suunnan mukaisesti vasta, kun heidän kehitysikänsä on yli 4 vuotta.
Tavanomaisesti kehittyvät lapset selviävät tällaisesta tehtävästä jo alle 1 vuoden iässä. Laboratoriokokeiden avulla on pyritty selvittämään, onko autistisilla lapsilla vaikeuksia tarkkaavuuden suuntaamiseen liittyvien perustoimintojen tasolla erityisesti silloin, kun suuntavihjeenä on toisen ihmisen sivuun käännetty katse (sosiaalinen tarkkaavuus).
Tsao DY, Livingstone MS. Mechanisms of Face Perception. Annu Rev Neurosci 2008;31:411–37.
Keller H, Zach U. Developmental consequences of early eye contact behaviour. Acta Paedopsychiatr 1993;56:31–6.
Nation K, Penny S. Sensitivity to eye gaze in autism: Is it normal? Is it automatic? Is it social? Dev Psychopathol 2008;20:79–97.
Lähde:
Kasvot, katse ja autismi, Katsausartikkeli, Suomen Lääkärilehti 8/2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti