Minut pyydettiin kouluun tuntiopettajaksi. Samalla aloitin
kasvatustieteen opinnot. Tein töitä ja opiskelin. Valmistuin nopeaan
tahtiin luokanopettajaksi ja jatkoin erityisopettajaksi. Poikani Jarkko
on monesti ihmetellyt, miten se tapahtui. Vastaukseni oli: öisin ja
keittiönpöydän kulmalla aina, kun oli vähänkin aikaa.
Yläkoulun
aikana minulle ja Jyrin opettajalle kirkastui käsitys, että Jyri on
autisti. Virallista diagnoosia ei ollut, eivätkä opintonikaan juuri
asiaa valaisseet. Luin kaiken, minkä käsiini maailmalta sain. Suomeen
alkoi myös tulla ulkomaanguruja kouluttamaan. Jyrikin oli eräässä
koulutuksessa Theo Peetersin koeoppilaana. Ahmin kaiken autismia
käsittelevän tiedon. Tieto ei lisännyt tuskaa, vaan päinvastoin:
syyllisyyden taakka keveni entisestään.
Kymppiluokalla
Jyrillä alkoi mennä huonommin. Koulu, opettaja ja luokkatoverit
vaihtuivat. Koulusta kotiin ei tultukaan suoraan, emmekä tienneet,
missä aikaa kulutettiin. Jyri oli helposti narrattavissa ja
vietävissä. Murrosikä oli alkanut ja herätti hämmennystä.
Ensimmäinen
ammattikouluvuosi oli katastrofi ja koulu keskeytyi. Oltiin taas
aallonpohjassa. Mieheltäni petti sydän, joka saatiin sillä kertaa
korjattua ohitus- leikkauksella. Jyrille ainoa tarjottu ratkaisu oli
kehitysvammaisten työtoiminta. Kotiinkaan hän ei voinut jäädä,
koska meillä vanhemmilla oli vaativa työ ja pikkuveli kävi lukiota.
Työtoimintaryhmässä Jyri joutui kaikkien silmätikuksi ja hän
karkaili. Ruuvien pussitus ei oikein kiinnos- tanut. Jyri joutui
jatkuvasti vaikeuksiin yksin liikkuessaan. Hän tuli pari kertaa kotiin
rajusti pahoinpideltynä. Seurasi Rinnekotijaksoja ja vahvaa
lääkitystä. Optikolle tuli usein asiaa, koska rillit oli rikottu.
Juoksemista ei voinut jatkaa.
Jyri ei ole koskaan oikein
pärjännyt sosiaalisesti taitavien ei-autististen kehitysvammaisten
ryhmissä, ellei kyseessä ole hänen vahva osaamisalueensa, kuten
musiikki, ja ellei ryhmä ole hyvin ohjaajan hanskassa.
...jatkuu
Autismi- ja Aspergerliiton Ikääntyminen autismin kirjolla -projekti on
koonnut yksien kansien väliin kaksikymmentäyksi pienoismuistelmaa Minun tarinani - kertomuksia autismin kirjolta,
joissa kerrotaan, millaista on ollut elää Aspergerin oireyhtymän kanssa. Tarinat
ovat eri ikäisten autismin kirjon ihmisten tai heidän omaistensa
kirjoittamia ja kirja on kuvitettu kuvataiteilija Tuuli Aution
vesiväritöillä. Kirjan voi tilata itselleen tai edustamalleen
organisaatiolle postikulujen hinnalla osoitteesta info[at]autismiliitto.fi.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Uudessa psykiatrisessa DSM-5 diagnoosijärjestelmässä aspergeria ei enää ole. Lopultakin on päästy eroon ainakin yhdestä diagnoosista joka on...
-
Assijorinat -blogi Assijorinat -blogi on alunperin avattu Assien toiveesta tallentamaa omia tarinoitaan. Antaa sitten runosuonen laula...
-
Autismi saattaa johtua ylimääräisistä hermosoluista aivokuoren tietyissä osissa. Kyseiset aivokuoren etuosat vaikuttavat sosiaalisten, vie...
-
...sekä lääkärit että potilaat arvioivat kiireen ja riittämättömän henkilökuntamäärän heikentävän hoidon laatua eniten. P...
-
Oikeuslääkärien lautakunta, jonka oli määrä päättää, vastaako Svejkin henkinen näköpiiri kaikkia niitä rikoksia, joista häntä syytettiin koo...
-
Assi suuttui elokuvan nimestä. Eipä ollut ensimmäinen kerta, kun konkreettinen tulkinta johti väärinkäsityksiin. Ulkopuolinen pitää kummalli...
-
Anteeksipyyntö tarkoittaa, että valtio tunnustaa, että on tapahtunut vääryys selittää YLE:n haastattelema Sosiologian professori Vesa Puuro...
-
Olen valinnut nimen autismi kuvailla häiriötä, joka tuottaa tässä käsiteltävät epätavalliset persoonallisuuspiirteet. Nimi tulee skitsofr...
-
James Clerk Maxwell oli 1800-luvun moniosaaja. Työajalla Maxwell toimi fysiikan ja astronomian professorina tutkien muun muassa sähkömagn...
-
Jyri ei viihtynyt hiekkalaatikolla, vaan teki mieluummin omia retkiään. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitt...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti