Lapsi oli testeissä todettu lievästi kehitysvammaiseksi. Toivetta tulevaisuuden suhteen ei pidetty kovinkaan rohkaisevana. Itsenäinen selviintyminen aikuisena näytti asiantuntijoiden mielestä hyvin epätodennäköisenä. Aikuisille tarkoitettujen psyyken lääkkeiden lisäksi kahden vuoden sairaalajakso oli ainoa mitä voitiin tarjota.
Ongelmia ilmeni sairaalassa heti, sillä siellä lapselle syötettiin ruokaa, jota hän inhosi. Syömään pakottaminen johti kiinipitoon. Tämän jälkeen pantiin eristyshuoneeseen. Mutta otettiin pois, kun viihtyi eristyksessä paremmin kuin osastolla muiden lasten kanssa.
Lähde: Minun tarinani
Miksi haluatte aspergeria
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti