Yhtä totuuta ei ole

Koulumaailmassa tieto koetaan usein pysyvänä totuutena, joka voidaan oppia koulukirjoista ulkoa. Yksilöiden välisestä vuorovaikutuksesta koeta olevan hyötyä oppimiselle. Yhteistoiminnallisen oppiminen perustuu ajatukseen, jonka mukaan tieto on jatkuvasti muuttuvaa ja kehittyvää. 

Yhtä totuuta ei ole. Toimintatapoja ja kulttuureeja on monia. Vaikka päämäärä on yhteinen, siihen voidaan päästä monella eri tavalla. Erilaisuus ryhmässä ei ole heikkous vaan voimavarana. Viestintä-alalla samankaltaisuus hukkuu, mutta erilaisuus näkyy.

Uuden tiedon omaksumisessa on otettava huomioon oppijan aikaisemmat kokemukset, tiedot ja taidot, jotka muuttuvat uuden oppimisen myötä. Oppiminen on tehokkaampaa vuorovaikutuksessa muiden oppijoiden kanssa, koska tällöin opittavista ilmiöistä ja asioista saadaan monipuolisempi kuva, opitaan toinen toiselta. Kokemus osioittaa, että tietoa ei kannata pantata, sillä neuvomalla kaveria oppii itse enemmän.

Tämän päivän maailamssa tieto muuttuu ja kehittyy mikä näkyy varsinkin viestintäalalla. Kukaan ei hallitse kaikkea sitä tietoa, mitä alan töissä tarvitaan. Suuri osa oppimisesta tapahtuu työssäoppimisessa. Se on myös erinomainen väylä työelämään. Opettaja ei ole tiedon auktoriteetti vaan luotsi oppimisprosessissa. Myös opettajille järjestetään työssäoppimisjaksoja ammattitaidon päivittämiseen.

Lähteet:

Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY

Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.