Epäluotettava viestijä?

Autistinen ihminen kuvataan usein epäluotettavaksi vain sen perusteella, että hän välttelee katsekontaktia.

Silmät sielun peilinä saavat autismin kohdalla negatiivisen merkityksen. Syy, että autistinen ihminen katsoo silmien sijaan usein kasvojen alaosaa eli suuta saattaa johtua siitä, että silloin kun ei jostain syystä täysin ymmärrä tai kuule puhujaa informaation paljouden takia.

Autismin kirjon ihminen suodattaa viestiä kohinan keskellä yrittämällä lukea toisen huulilta, sen sijaan, että pyrkisi lukemaan silmiä. Vuorovaikutuksen kannalta tärkeä tunnetila jää näin välittymättä molemmille osapuolille. Autistinen katse tulkitaan usein, että henkilö on omissa ajatuksissaa, eikä hänen tunnetilansa välity toiselle osapuolella.

Aukustisen ihmisen on usein vaikea erottaa jos toinen on pahalla tuulella tai allapäin tai seurata toisen katsetta selvittääkseen mitä toinen tarkoittaa tai on tekemässä. Hän ei pysty helposti ennakoimaan toisen aikeita tai tarkoitusperiä. Muut ihmiset eivät puolestaan ymmärrä autistisen ihmisen aikeita tai tulkitsee toisen tarkoitukset väärin.

Pidämme jalan heiluttamista rauhattomuuden merkkinä ja pyrimme automaattisesti tyynnyttelemään toista, jolloin seurauksena voi olla raivonpurkaus. Autistismin kirjon ihmisetä jalan heiluttaminen saattaa rauhoittuaa sosiaalisesti stressaavassa tilanteessa, jolloin toisen yritykset tyynnyttä saattaa nostaa stressitason ylivoimaiseksi.

Sanattomaan viestintään kuuluu kehon hallinta. Itävaltalainen filosofi Wittgenstein on todennut, että keho kuvaa parhaiten ihmisen sielua. Tällä omalaatuisella henkilöllä on käyttäytymisen perusteella uskottu olleen aspergerin syndrooma.

Wittgenstein (1953) Philosophical Investigations. Oxford.

Autistinen viesti on liian usein väärin ymmärretty.