.jpg)
Esteettömyys asenteeksi
Esteettömyys on yksi tasavertaisen yhteiskunnan keskeisistä edellytyksistä. YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen esteettömyyttä koskevassa 9. artiklassa todetaan muun muassa
”Jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja ‑järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla”.
Saavutettavuuden esteiden tunnistaminen, poistaminen ja ennaltaehkäisy ovat olennainen osa esteettömän yhteiskunnan rakentamisessa. Esteettömyysosaamista tulee vahvistaa. Neurologisten ryhmien kohdalla esteettömyys on muutakin kuin liikunta-, näkö- tai kuulovammasta aiheutuvien esteiden poistamista. Muun muassa aistitoimintojen erityispiirteiden aiheuttamia esteitä voidaan lievittää esimerkiksi kiinnittämällä huomiota liialliseen hajusteiden käyttöön.
Kommunikaatiovammaisten viestintämahdollisuuksien esteettömyyttä voidaan tukea selkokielellä tai kuvasymboleilla. Esteettömyydestä voidaan puhua silloin, kun kaikki kansalaiset voivat sujuvasti osallistua työntekoon, opiskeluun, harrastuksiin ja kulttuuriin. Esteettömyydessä ei ole kyse pelkästään vammaisuudesta tai vammattomuudesta.
Kaikkien ihmisten toimintakyky vaihtelee ja ihmiset ovat luonnostaan erilaisia. Esteetön ympäristö on kaikkien etu, ei erityisryhmien suosimista muiden kustannuksella. Esteettömyystietoisuus tulisikin nostaa samankaltaiseksi normiksi kuin ympäristötietoisuus.
Julkilausuma Autismi- ja Aspergerliitto ry:n liittokokouksesta 25.5.2013
Esteettömyys asenteeksi
Esteettömyys on yksi tasavertaisen yhteiskunnan keskeisistä edellytyksistä. YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen esteettömyyttä koskevassa 9. artiklassa todetaan muun muassa
”Jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja ‑järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla”.
Saavutettavuuden esteiden tunnistaminen, poistaminen ja ennaltaehkäisy ovat olennainen osa esteettömän yhteiskunnan rakentamisessa. Esteettömyysosaamista tulee vahvistaa. Neurologisten ryhmien kohdalla esteettömyys on muutakin kuin liikunta-, näkö- tai kuulovammasta aiheutuvien esteiden poistamista. Muun muassa aistitoimintojen erityispiirteiden aiheuttamia esteitä voidaan lievittää esimerkiksi kiinnittämällä huomiota liialliseen hajusteiden käyttöön.
Kommunikaatiovammaisten viestintämahdollisuuksien esteettömyyttä voidaan tukea selkokielellä tai kuvasymboleilla. Esteettömyydestä voidaan puhua silloin, kun kaikki kansalaiset voivat sujuvasti osallistua työntekoon, opiskeluun, harrastuksiin ja kulttuuriin. Esteettömyydessä ei ole kyse pelkästään vammaisuudesta tai vammattomuudesta.
Kaikkien ihmisten toimintakyky vaihtelee ja ihmiset ovat luonnostaan erilaisia. Esteetön ympäristö on kaikkien etu, ei erityisryhmien suosimista muiden kustannuksella. Esteettömyystietoisuus tulisikin nostaa samankaltaiseksi normiksi kuin ympäristötietoisuus.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti