On kummallista, kun lapsi joutuu uudessa koulussa heti silmätikuksi ja psykoosihoitoon opettajan huolenaiheen takia vain siksi, että lapsi on hajamielinen ja omissa ajatuksissaan. Samanlainen hajamielisyys ei koskaan johtanut hoitoonohjaukseen kotona, lastentarhassa tai lähikoulussa. Lapsen hajamielisyyttä ja "pikku professorimaisuutta" pidettiin luonteenpiirteenä, eikä sairautena.
Nyt kallis sairaalakoneisto analysoi lapsen, joka oppi soittamaan nuoteista alle 5 vuotiaana ja lukemaan alle 6 vuotiaana idiootiksi. Oppiminen oli psykiatrin mielestä mekaanista. Lapsi lähetettiin "tehokkaimpaan mahdolliseen hoitoon" "lasten psykiatrian teho-osatolle".
Hoitaja diagnosoi lapsen huolen uudessa oudossa ympäristössä skitsofreniaksi. Hoito aiheutti lapsen ahdistuneisuutta ja kiinnipitotilanteita, joita kotona tai koulussa ei koskaan ole ollut. Kun vanhemmat huolestuivat "hoidon" vaikutuksista, heidät isä diagnosoitiin hulluksi ja äiti kylmäksi "jääkaappiäidiksi".
Kun vihdoin ottamalla yhteyttä ylempiin viranomaisiin saatiin lapselle vihdoin autismin kirjon diagnoosi, hoitaja totesi "hoito ei tästä miksikään muutu". Uusi diagnoosi ei siis johtanut sopivampaan hoitoon, sillä täällä uskotaan, että autismin kirjon ihmistä voi hoitaa samoin menetelmin kuin psykoosipotilasta.
Psykoosilääkkeet ja kiinnipitäminen on ehdottomasti väärä keino AS-lapsille. Ongelmallisiin tilanteisiin on olemassa paljon keinoja, joilla sitä voidaan välttää. Tuki ja hoito eri tyyppisissä kehityshäiriöissä ei suinkaan ole aina samaa, vaan siinä on ratkaisevia eroja. AS-lapsilla toimii päivän strukturointi ja edessä olevista muutoksista ja tapahtumista etukäteen tiedottaminen; tällaiset eivät joissain muissa ongelmissa auta lainkaan.
Itseasiassa autismin kirjo ei ole psykoosi, joksi sitä usein vielä väärin tulkitaan. Jopa autismia pidetään edelleen lapsuusiän psykoosina. Uusimmassa Lääkärilehdessä on tuore potilasesimerkki, jossa nuorimies joutui univaikeuksien väärin tulkinnan takia psykoosihoitoon.
Lääkärilehti 18/2013, Autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden eroja ja yhtäläisyyksiä
Autismikirjon ja Aperger-kulttuurin tutkimusblogi - Autism Spectrum and Asperger-Culture Research Blog
NYT LUETAAN...
-
Intialaisen Kiran Desain teos Hulabaloo hedelmätarhassa (1999) kuvaa autististista kommunikaatiota itämaisessa kulttuurissa. Intialaisessa y...
-
Geneettisellä testauksella ei välttämättä pysy vielä selvittämään autismin syytä. Testausta ei tarvitse pelätä, sillä useimmat lapset osoi... -
Toisenlainen näkemys Aspergerin syndroomasta Hanna Jensen Olen seurannut Helsingin Sanomien viime sunnuntaina alkanutta kesku... -
Viimeaikaisessa tutkimuksessa on todettu, että synnytyksen käynnistämisellä on yhteys autismin riskiin. Selvittämättä on kuitenkin on synnyt... -
Lievästi, keskivaikeasti tai vaikeasti vammaisia on Euroopan unionissa noin 80 miljoonaa. Useampi kuin joka kolmas 75 vuotta täyttänyt kä... -
Mitä tiedettiin autismista vuonna 2004. Jo 12 vuotta aiemmin oli autismista julkaistu oheinen opas. Kuka voi sanoa, ettei autismia ei tu...
-
Uusi tukimus on paljastanut mahdollisen autismin biomarkkerin. Norjalaisten tutkijoiden ja kiinalaisen Mudanjiangin lääketieteelisen yliopis... -
Autismin piiriin kuuluu tapauksia, joissa takaisinkytkentä tieteellisen tiedon ja autistisen henkilön käyttäytymisen välillä voi tapahtua ... -
Ihmisten kohtaamisessa katse keskittyy kasvoihin. Katsekontaktin luominen on sanattoman kommunikaation tärkeä tehtävä. Katseella on t...
-
.png)
Tohtori Kathrin Hippler Wienin yliopiston lastensairaalasta on jäljittänyt Hans Aspergerin entisiä potilaita, joille tämä oli antanut diagno...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti