Mitä tiedetään autistisen oireyhtymän syistä

Autismi ei ole tarkkaan rajattu sairaus, vaan käyttäytymisessä ja kehityksessä näkyvä yhdistelmä tyypillisiä piirteitä.

Nykykäsityksen mukaan perimmäisenä syynä atttistiseen oireyhtymään on aivojen varhaisessa kehityksessä tapahtunut häiriö, jonka seurauksena niiden kyky käsitellä ja koota aistien välittämää tietoa ulkomaailmasta mielekkääksi kokonaisuudeksi on erityisesti puutteellinen.

Vastaava tilanne voi syntyä myöhemminkin esim. aivoien tulehdussairauden seuraunksena. Poikkeava käyttäytyminen voidaan nähdä yksilön vastauksina siihen tietokokonaisuuteen, joka hänelle on ympäristöstä muodostttnut.

Voi olla, että aivojen kehityshäiriön taustalla on monia erilaisia tekijöitä, yksittäisissä tapauksissa erilaisina yhdistelminä ja painotuksina. Tutkimustiedon lisääntyessä voidaan ehkä loytää erilaisia autistisen oireyhtymän alaryhmiä, jolloin kuntoutusta ja hoitoa voidaan entistä paremmin sovittaa kunkin alaryhmän yksilöiden tarpeisiin.

Tällä hetkellä ei tunneta varmaa autistisen oireyhtymiin parannuskeinoa, mutta on olemassa monia lupaavilta vaikuttavia opetus- ja kuntolltusmenetelmiä autististen henkilöiden ja heidän omaistensa elämisen laadun parantamiseksi.

Autismi ei siis ole ympäristötekijoiden, esim. vanhempien hoito- tai kasvatusvirheiden aiheuttama lapsen tunne-elämän häiriö tai psyykkinen sairaus, kuten vielä 1960-luvulla selitettiin. Myöskään autismia ei enää pidetä ennusteeltaan niin synkkänä ja toivottomana kuin aikaisemmin.

Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki
Moilanen I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York

Tähän mennessä tapahtunut

• Millaista on autistinen käytös
• Kommunikaatiotaidot kehittyvällä nuorella
• Millainen on autistinen nuori?
• Erityisharrastukset auttaa koulussa
• Millainen on autistinen koululainen?
• Näin toimii autistinen pikkulapsi
• Millainen on autistinen pikkulapsi
• Millainen on autistinen vauva
• Miten autistinen oireyhtymä näkyy
• Miten yleinen on autistinen oireyhtymä
• Lapsuuden psykoosi
• Mitä tiedettiin autismista
• Hoitajan mukaan poika on "liian tarkka"
• Millä normaalisuus määritellään?
• Epätasapaino lahjakkuuden eri osa-alueilla
• Kuinka arvioida vanhemmuutta
• Mikä on lasten ja perheiden oikeus
• Lääkäri vaati huostaanottoa
• Perhe vaatii lapsensa kotihoitoa
• Huostaanotto hoidollisista syistä
• Sairaalakouluun
• "Mitä psykiatrit ovat sanoneet, emme ota kantaa"
• Asperger-diagnoosin vaikutus?
• Kun serkun perhe kieltäytyi hoidosta
• Kaupunki ei ole hyvä elinympäristö lapselle
• Lääkkeillä tyhjä katse, pakkoliikkeitä, väsymystä ja ahmintaa
• Käppyröillä ja hoidoilla vammaiseksi
• Isät epäilevät koneistoa, vaikka vika on mielessä
• Miten juuri päädyitte ottamaan yhteyttä minuun?
• Onko aspergerin mahdollisuudesta ollut puhetta?
• Kotona poika on paremmassa kunnossa kuin sairaalassa
• Löytyikö neurologisista tutkimuksista mitään?
• Vajaaälyisyys -diagnoosi mykisti vanhemmat
• Yhtäkkiä poika oli omissa maailmoissaan
• Lapsen psykoosi-diagnoosi ei kerro ongelman luonteesta
• Veli vetäytyi omiin oloihinsa, höpötteli ja liikehti omituisesti
• Tämä ei ole sama lapsi, joka lähti lomalle
• Tarvitsemme asianmukaista tukea
• Mistä apua psykoosi-diagnoosin saaneelle 9-vuotiaalle?
• Mitä tapahtui lapselle koulussa?
• Lapsi diagnoosien metsässä