Normaalisti kehittyvien tyttöjen vuorovaikutus pohjautuu vahvasti kielelliseen kommunikointiin, jossa korostuvat emotionaalisuus, luottamuksen syntyminen ja tunteista puhuminen (Kronqvist ja Pulkkinen 2007). Vertailtaessa autismikirjon häiriön kriteerit täyttäviä tyttö- ja poikalapsia tytöillä puheentuottamisen on todettu olevan heikompaa (Carter ym. 2007).
Mielen mallin puutteiden vuoksi AS:ää sairastavilla on vaikeuksia eläytyä toisen ihmisen tunnemaailmaan ja ottaa huomioon, että se saattaa erota merkittävästi hänen omasta kokemusmaailmastaan. Poikien jäsentyneemmät ja mekaanisemmat leikit voivat houkutella tyttöjä tunnepainotteisten toimien sijaan.
Eläytymiskyky lapsena leikeissä on todettu tytöillä paremmaksi kuin pojilla (Knickmeyer ym. 2008). Autismikirjon häiriöitä sairastavilla tytöillä havaittiin vuorovaikutustilanteissa ikätovereiden kanssa enemmän ongelmia varhaisnuoruudessa ja aikuisuudessa kuin pojilla (McLennan ym. 1993).
Kliinisessä työssä tyttöjen on todettu olevan usein poikia motivoituneempia oppimaan sosiaalisia perustaitoja ja sääntöjä, mikä voi myöhemmin johtaa parempiin selviytymistaitoihin. Tytöt saattavat vaikuttaa harhaanjohtavasti yliempaattisilta omistautuessaan täysin johonkin asiaan.
Lähde:
Petra Waris, Tuula Kulomäki ja Pekka Tani (2011) Aspergerin oireyhtymä tytöillä ja naisilla. Duodecim (15)
Carter AS, Black DO, Tewani S, Connolly CE, Kadlec MB, Tager-Flusberg H. Sex differences in toddlers with autism spectrum disorder. J Autism Dev Disord 2007;
37:86–97.
Knickmeyer RC, Wheelwright S, Baron-Cohen SB. Sex-typical play: masculinization/defeminization in girls with an autism spectrum condition. J Autism Dev Disord 2008;38:1028–35.
McLennan JD, Lord C, Schopler E. Sex differences in higher functioning people with autism. J Autism Dev Disord 1993;23 Suppl 2:217–27.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti