Tutkijat ja autismin kirjon ihmiset ovat todenneet, että autismin kirjon kehityshäiriö ei ole sairaus, joka pitää parantaa, vaan erilainen tapa viestiä ja kokea maailma [1].
Aspies for Freedom - ryhmä esitti idean autistien oikeuksien päivästä joka toteutui ensimmäisen kerran 18. kesäkuuta 2005 [2]. Autismin kirjon ihmisten ponnistelut oikeuksiensa puolesta on tuottanut tulosta ja autistien oikeuksien liike on tunnustettu niin Euroopan unionissa kuin YK:ssa, joka on esittänyt jäsenmailleen 2. huhtikuuta vietettäväksi Maailman autismitietoisuuden päivää 2008 alkaen.
Autismia on ollut kautta historian. Kykenemättä kommunikoimaan ympäristönsä säännöillä autismin kirjon ihmiset eivät ole pystyneet pitämään sosiaalisesti puoliaan siinä missä muut. Näin he ovat olleet monenlaisen hyväksikäytön uhreja. Westermarck-efekti ja kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että geeneillä on suurempi vaikutus yksilön persoonallisuuteen kuin lapsuuden kokemuksilla.
Autismin historia on ollut osa hulluuden historiaa, jota muun muassa Foucault on tutkinut.
Autismi on erottunut muista mielenterveyden ongelmista vasta varsin myöhään. Varhaisimman tutkimuksen autismin kirjon lapsista julkaisi venäläinen neurologi Eva Sucharewa vuonna 1926. Vaikka Leo Kannerin ja Hans Aspergerin tutkimuksissa autismin kirjo erotettiin skitsofreniasta, sekaannus mielisairauksiin sekä tämän seurauksena väärät käsitykset ja hoitomenetelmät ovat edelleen yleisiä. Tästä väärinkäsitysten oikaisusta nousi aluksi vanhempien liike autismin oikeiden hoitomenetelmien puolesta ja sittemmin lasten aikuistuttua tietoisuus eriarvoisuudesta ja syrjinnästä on nostanut autistien oikeuksien liikkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti