Ympäristö on muuttunut, etten enää pärjää täällä

Elämäni on kuitenkin muuttunut kuluneiden vuosien – tai oikeastaan vuosikymmenten – aikana hyvin vaikeaksi. Ympäristö on muuttunut vähitellen sellaiseksi, etten enää pärjää täällä. Ehkä pahinta on joka puolelle kantautuva kohina, joka aiheutuu ilmastointilaitteista ja kasvaneista liikennemääristä. 

Kun muutimme tänne viisitoista vuotta sitten, kohinaa ei kantautunut asuntoomme edes silloin, kun piti ikkunaa auki, mutta kohina on voimistunut vuosien varrella niin paljon, että se on nykyisin koko ajan läsnä. Katuvalojen korvaaminen uusilla pahoinvointia aiheuttavilla oransseilla lampuilla muutama vuosi sitten viimeisteli tuhon: koko kaupungista ei löydy enää yhtään paikkaa, jossa voisin hyvin tai olisin edes toimintakykyinen.

Oireeni ovat samat kuin kroonisessa väsymysoire- yhtymässä eli olen väsynyt heti aamusta enkä jaksa yleen- sä edes istua. Myös keskittymiskykyni on romahtanut, enkä pysty esimerkiksi lukemaan kirjoista kuin pari sivua. Hengityksestäni on tullut nopeaa ja pinnallista ja saan välillä kummallisia puuskutuskohtauksia. Viime kuukau- sien aikana olen lisäksi alkanut herätä nukuttuani vain muutaman tunnin saamatta enää unen päästä kiinni.

..jatkuu

Autismi- ja Aspergerliiton Ikääntyminen autismin kirjolla -projekti on koonnut yksien kansien väliin kaksikymmentäyksi pienoismuistelmaa Minun tarinani - kertomuksia autismin kirjolta, joissa kerrotaan, millaista on ollut elää Aspergerin oireyhtymän kanssa. Tarinat ovat eri ikäisten autismin kirjon ihmisten tai heidän omaistensa kirjoittamia ja kirja on kuvitettu kuvataiteilija Tuuli Aution vesiväritöillä. Kirjan voi tilata itselleen tai edustamalleen organisaatiolle.