Asperger -diagnostiikan menetelmät ovat vielä melko puutteelliset. Meillä ja muuallakin melko laajassa käytössä olevia seulontamenetelmiä, kuten Gilbergin kysymyssarjaa ei ole validoitu oikeastaan ollenkaan.
Kärjistäen voidaan väittää, että emme tiedä, mitä niillä seulotaan. Aspergerin diagnostiikassa on tukeuduttu alunperin infantiilisen autismin diagnostisiin menetelmiin. Pakon sanelema menettely rikkoo tieteellisen metodologian oikeaoppisia sääntöjä.
Vahvasti kärjistäen voidaan sanoa, että menetellään ikään kuin hemoglobiinia määriteltäisiin senkkareaktion avulla. Kliinisen diagnostiikan kanonisoidun selkärangan muodostaa kuitenkin ICD-10:n ja DSM-IV :n kriteerit. Yleinen tapa ympäri maailmaa on se, että tavalla tai toisella selvitetään, täyttyvätkö nämä kriteerit vai eivät. Muutakaan järkevää menettelyä ei ole.
Neuropsykologisesta arviosta on usein hyötyä tutkittaessa neuropsykiatrisia häiriöitä, mutta se ei suoraan johda diagnoosiin. Suomessa on neuropsykologian professori Marit Korkmanin johdolla kehitetty maailmalla eniten käytettyä lasten neuropsykologista testistöä (NEPSY), jota viime vuosina on täydennetty Asperger -osiolla.
Ikävä kyllä, autismitutkimuksen kirkkaimpiin tähtiin kuuluva Christopher Gillberg on vakuuttavasti osoittanut, että jos ICD-10:n tai DSM-IV :n kriteerejä sovelletaan Aspergerin itsensä kuvaamiin tapauksiin, tulos on sangen hämmentävä: vain harvat "alkuperäisistä" potilaista saavat AS-diagnoosin!
Gillbergin ryhmän suoraviivainen päätelmä on tästä on se, että se viis välittää ICD-10:stä tai DSM-IV:stä. Ryhmän jäsenet käyttävät omaa kriteeristöään, joka heidän mielestään on "oikeampi", koska se on sopusoinnussa Aspergerin kuvausten kanssa.
Suomessa emme ole suhtautuneet näin ylimielisesti kansainvälisiin standardeihin, vaan olemme asettaneet diagnoosin, jos ICD-10:n tai DSM-IV:n tai paremmassa tapauksessa molempien kriteerit täyttyvät. Oma tutkimusryhmämme on myös sotkeutunut tähän vellovaan kriteerikeskusteluun osoittamalla, että ICD-10 ja DSM-IV eivät ole erityisen yhteismitallisia.
Vielä ongelmallisempaa on, että jos verrataan Gillbergin käyttämiä kriteerejä uudella mantereella laajassa käytössä olevaan Szatmarin kriteereihin, niin osoittautuu, että niiden välillä vallitsee negatiivinen korrelaatio. Tämä siis tarkoittaa, että Szatmarin kriteerien täyttyminen "suojaa" siltä, että Gillbergin kriteerit täyttyvät.
Tästä voidaan tietenkin päätellä, että 1990-luvun alun tietämystä edustavat ICD-10 ja DSM-IV ovat korjauksen tarpeessa. Se tehdäänkin seuraavan kymmenvuotiskauden aikana. Käytännön työssä diagnostiikan teoreettiset ongelmat eivät ole mitenkään ratkaisevia järkevän toiminnan esteitä.
Tieteellisen tutkimuksen puolella tilanne on ongelmallisempi, sillä eri kriteerein määritellyt aineistot eivät ole vertailukelpoisia.
Von Wendt, Lennart & Avellan Anne (2007) Autismin kirjon kymmenen vuoden kirkastumisen kausi. Autismi no. 4., Helsinki.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Koska autismikirjon ihmisten on vaikea ymmärtää kokonaisuuksien ja osien välisiä sekä syy- ja seuraussuhteita (sentraalinen koherenssi), f...
-
Keisari Nikolai I (1796-1855) antoi 4.2.1840 asetuksen houruinhuoneiden perustamisesta Suomeen. Sen mukaan joka läänissä tuli olla mie...
-
Hans Asperger: Autistic Psychopathy in Childhood Lapsuuden 'autistinen psykopatia' HANS ASPERGER Uta Frithin alkuperäinen...
-
Autismi sinänsä ei ole älyllinen kehitysvammaisuus. mutta siihen voi liittyä myös kehitysvammaisuutta (developmental disorders), kuten aisti...
-
Autismia narsismia yhdistää itsekeskeisyys, vaikka muutoin ovatkin toistensa vastakohtia. Narsismi on persoonallisuushäiriö jossa henk...
-
"Olen kokenut lastensuojelun ammattilainen. En ole enää vuosiin uskonut nuorisopsyatrian ongelmat olisi vain resurssiongelmia. Nykyisin...
-
Autistisella henkilöllä on rajoittuneita käyttäytymistapoja ja mielenkiinnon kohteita. Hän pystyy harvinaisen hyvin keskittymään pitkän ai...
-
Suomi teki historiaa äänestämällä euroviisuedustajaksi kehitysvammaisista koostuvan Pertti Kurikan Nimipäivät. Myös YK:n vammaisten oikeuksi...
-
Poikamme on ollut melko tavallinen lapsi. Kehitys on ollut neuvolakriteerein normaalia. Hän oppi soittamaan viulua 4 vuotiaana, seuraamaan n...
-
Autismissa ja autismin kaltaisissa oireissa on kyseessä autismikirjon häiriö. Näitä ovat, mm. High Functioning Autism (HFA), Aspergerin oire...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti