Autistien perusteettoman rajoittamisen taustalla vaikuttavat yleisesti aivan
riittämättömät palvelut ja tukitoimet. Perusoikeuksien rajoittamisesta
on tullut laitoksissa jatkuva käytäntö ja tapa, jota ei kyseenalaisteta.
YK:n kehitysvammaisten oikeuksien julistus hyväksyttiin yleiskokouksessa v. 1971. Tämän mukaan kehitysvammaisen henkilön tulisi voida asua perheensä tai sijaisvanhempiensa kanssa ja osallistua erilaisiin yhteiskunnan toimintoihin aina kun se on mahdollista. Perheen, jonka kanssa hän elää pitäisi saada apua. Jos hoitolaitos käy vättämättämäksi, sen tulisi olla ympäristän ja muiden olosuhteiden puolesta mahdollisimman samanlaista kuin normaalissa elämässä.
Suomessa vuonna 2009 oli noin 2.000 kehitysvammaista henkilöä
pitkäaikaisessa hoidossa kehitysvammalaitoksessa. Valtioneuvosto
hyväksyi v. 2010 alussa periaatepäätöksen ohjelmaksi
kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen
järjestämiseksi vuosina 2010 - 2015. Tavoitteena oli tuottaa
laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille
1.500 asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville aikuisille
kehitysvammaisille 2.100 asuntoa.
Kumpuvuori
Jukka: Juridinen esiselvitys vammaispalvelulain ja kehitysvammalain
yhteen sovittamisesta, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2004
Vammaispolitiikka Kehitysvammahuollon tietopankki

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti