Kaikenkattavan sosiaalisen konstruktion harha

Konstruktioväitteet eivät siten välttämättä ole kaikkein hienovaraisin käsitteellinen työkalu emansipatorisiksi tarkoitettujen huomioiden muotoiluun. Ihmistieteellisen tiedon takaisinkytkentämekanismit eivät ole katsojan silmässä, eivätkä ne edes rajoitu siihen, mitä tapahtuu ihmisten päiden sisällä.

Ihmistieteellisen tiedon silmukointi on empiirinen yhteiskunnallinen ilmiö, jota tulee tutkia empiirisesti. Silmukoinnin kausaalinen ja siten empiirinen luonne on ensiarvoisen tärkeää pitää mielessä tarkasteltaessa autismin kaltaisia ongelmallisia tapauksia, joissa luokiteltavan ilmiöjoukon taustalla vaikuttaa sosiaalisten ja biologisten tekijöiden sekamelska. Tällaisissa tapauksissa yksinkertainen puhe konstruktiosta on parhaillaankin harhaanjohtavaa ja pahimmassa tapauksessa yksinkertaisesti epätotta.

Autismikirjoon sisältyvien tapauksien kohdalla on selvää, että oireyhtymään liittyy geneettisesti määräytyneitä poikkeamia yksilönkehityksessä. Varsinkin lapsuusiän vaikeiden autismitapauksien sisällyttäminen kaikenkattavan sosiaalisen konstruktion alle on jopa eettisesti epäilyttävää, koska siitä näyttäisi seuraavan todellisuudessa tehottomia interventiosuosituksia ja tarpeetonta vanhempien syyllistämistä.

Lähteet

• Hacking I.(2009). Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? Tampere: Vastapaino. Alkuteos The Social Construction of What. Cambridge: Harvard University Press, 1999.
• Kuorikoski J. ja Pöyhönen S. (2009) Ihmistieteelliset luokitukset ja sosiaaliset takaisinkytkentämekanismit T&E 4/09 Ihmistieteellisistä luokituksista