Pitkäjänteisellä
kuntouttavalla neuropsykiatrisen valmennuksen periaatteita
hyödyntävällä yksilötyöskentelyllä on mahdollista kehittää aikuisen
Asperger-potilaan kokonaistilannetta positiiviseen suuntaan.
Valmennus
ei sulje pois hoito- tai terapiamenetelmien samanaikaista käyttöä.
Asperger-problematiikkaan ja sen toimintakyvylle aiheuttamaan haittaan
on saatavissa lievitystä vielä aikuisiälläkin, ainakin osassa
tapauksista. Tämä on rohkaisevaa.
Tilanteen mukaan tuleekin
neuropsykiatrisen tilannekartoituksen jälkeen arvioida kuntoutuksen
tarvetta ja edellytyksiä, selvittää motivaation riittävyys ja asettaa
realistiset tavoitteet. Toisaalta on tärkeää tiedostaa, että
Asperger-diagnoosista ei automaattisesti seuraa hoidon tai kuntoutuksen
tarvetta.
Tapauskohtaisesti on huomioitava potilaan yksilölliset
psyykkiset voimavarat ja henkilökohtaiset vahvuudet sekä jo olemassa
olevat luonnolliset tukiverkot. Osa hakeutuu vertaistuen piiriin, joka
voi olla tärkeä kanava oman tilanteen pohdiskelulle.
Parhaimmillaan
valmennustyöskentely toimii ehkäisevästi siten, että ongelmien
kasautumista estetään tai vähennetään merkittävästi. Neuropsykiatrisia
potilaita kohtaavien ammattihenkilöiden on hyvä tuntea
valmennustyöskentelyn piirteet, koska kyseiset potilaat hakeutuvat tai
ohjautuvat diagnostisiin tutkimuksiin ja kuntoutussuunnitteluun.
Tapauskohtaisesti tulee arvioida kokonaisvaltaisen psyykkisen tuen ja
käytännönläheisen elämänhallintaa tukevan työskentelyn tarve ja antaa
siitä suosituksia. Ongelmana on se, että kliinisen toiminnan
resurssit ovat hajanaiset ja riittämättömät. Psykososiaalinen tuki hakee
palvelujärjestelmissä vielä paikkaansa. Lisäksi ala kehittyy koko ajan
ja erilaisten terapioiden ja kuntoutusmenetelmien suhde toisiinsa vaatii
myös selkiyttämistä.
Neuropsykiatrisen
valmennuksen vaikuttavuudesta ei toistaiseksi ole julkaistu seurantaan
perustuvia tutkimuksia, mutta subjektiivista hyötyä on tutkimusten
mukaan koettu. On arvioitu, että parhaat
tulokset saavutetaan, kun valmennus yhdistetään muihin hoitomuotoihin. Ongelmat eivät ehkä kokonaan
poistu valmennuksen avulla, mutta niiden kanssa on mahdollista oppia
tulemaan paremmin toimeen. Tällä tavalla kykyä selviytyä jokapäiväisistä
toimista voidaan tukea oireyhtymän peruspiirteistä huolimatta.
Toimintakyvyn pysyminen hyvänä tukee myös psyykkistä hyvinvointia.
Sihvonen J. (2011) Aikuisen Asperger-potilaan neuropsykiatrinen
valmennus yksilökuntoutuksena. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2011;127(2):118-25
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Autismia pidetään häiriönä, mutta itseasiassa se on piilevä voimavara, jonka vahvuudet voidaan tuoda esiin luovilla menetelmillä kuten valok...
-
Who am I after all these years?/ Re-post by Gone Wild I grew up in a family in which mental illness was a fact of life. I'm Asperger (a ...
-
Kielellinen ja ei- kielellinen viestintä ovat riippuvaisia toisistaan, ne kulkevat käsi kädessä. Kohtaamistilanteessa käytetään yhdess...
-
Siis tuolloin kun Lastenlinnassa asia minulle ensimmäisen kerran esiteltiin, se oli shokki! Tiesin huostaanotoista tasan vain sen, mitä le...
-
If I don’t do as they say they threaten to take the kids away. Even my lawyer says I should shut up … and that I can’t fight the system. Jul...
-
Kliinisessä työssä autismin ja Aspergerin ero on ollut häilyvä – käytännössä lievästi oireilevat ja kognitiivisesti hyvätasoiset...
-
Koska autismikirjon ihmisten on vaikea ymmärtää kokonaisuuksien ja osien välisiä sekä syy- ja seuraussuhteita (sentraalinen koherenssi), f...
-
Sosiaalityöntekijät sanovat, että he eivät tiedä, milloin saan lapset takaisin ja että minun pitää tehdä yhteistyötä järjestelmän kanssa. L...
-
Autismi sinänsä ei ole älyllinen kehitysvammaisuus. mutta siihen voi liittyä myös kehitysvammaisuutta (developmental disorders), kuten aisti...
-
"Kirsti Sivosen tunnustus vaikeasti kasvatettavien lasten äideille (HS 13.5.2007)* kohotti varmasti äitienpäivän tunnelmaa monessa ko...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti