Usein häiriö huomataan lapsen vuorovaikutustaitojen kehittyessä. Autismin kirjon henkilö ajattelee, ymmärtää ja käsittää asioiden merkityksiä ja ympäristöään poikkeuksellisella tavalla, joka ilmenee vuorovaikutuksessa.
Varhaislapsuuden autismin diagnoosi tehdään usein lapsen ollessa noin puolitoista -vuotias. On tärkeää, että diagnoosi saadaan varhaisessa vaiheessa, sillä mitä varhemmin kuntoutus aloitetaan, sitä tehokkaampaa se on.
Viestintä on poikkeavaa osoittaen erikoista sosiaalista vuorovaikutusta ja kommunikaatiota ja käyttäytyminen on stereotyyppistä ja rajoittunutta. Myös aistiärsykkeet aiheuttavat poikkeavaa reagointia. Autismin kirjon oireita ei pidetä sairautena vaan rajoitteena.
Autismin piirteet muuttuvat ihmisen biologisen kehityksen myötä. Autismin kanssa oppii elämään. Kuntoutuksen, kasvatuksen ja koulutuksen tuloksena utistinen käyttäytyminen voi muuttua huomaamattomaksi ja saattaa näyttää siltä, että ihminen on kasvanut ulos autismista. Myös ympäristön muokkaamisella on tärkeä merkitys autistisen henkilön toimintakyvyn parantamiseksi sekä hänen kohtaamiseen.
Autismin kirjoon kuuluvat ihmiset voivat olla lahjakkuudeltaan normaaleja tai jopa erittäin lahjakkaita tai heillä voi olla myös kehitysvamma. Autismi on perinnöllistä, mutta siihen vaikuttaa myös muista tekijöitä. Autismi ei voi parantua, koska se ei ole sairaus.
Kajula, Pikkarainen (2008) Autismi- ja aspergernuorten tunnistaminen koulumaailmassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti