Autistinen häiriö määrittyy vaikeutena asettua konkreettiseen
sosiaaliseen siteeseen (primaariperheeseen), kun taas psykoottinen
häiriö määrittyy vaikeutena asettua abstraktiin sosiaaliseen siteeseen
(”yhteiskunta”, ”valtio”, ”puheyhteisö”, ”kulttuuri”) jakaen tuon
abstraktin yhteisön yhteensitovan ”liiman”, toteaa Janne Kurki.
Kurki vertaa psykoosia ns. autismikirjon häiriöihin. Äärimmäisen/toistuvasti traumatisoituneen ihmisen käyttäytymisessä ja kokemusmaailmassa on monia psykoottisuuden kanssa samantyyppisiä piirteitä. Tähän saattaa liittyä myös se kliininen huomio, että voimakkaan traumatisoitumisen painottuminen psykoosisairauden todennäköisessä etiologiassa ennustaa huonoa vastetta neurolepti-lääkitykselle: Se ”koostava” vaikutus, josta lastenpsykiatriassa usein puhutaan neuroleptien kohdalla, ei traumatisoituneiden lasten kohdalla ole todennäköisesti muuta kuin sedaatiota, toisin sanoen lääkitty lapsi on niin väsynyt, etteivät hänen oireensa enää tule esiin väsymyksen hunnun alta. Näin Kurki soveltaa lacanilaista psykodiagnostiikkaa artikkelissaan Psykoosi, perversio ja neuroosi.
Psykoottiset ja autististet häiriöt eroavat Kurjen mukaan varsin selvästi toisistaan, joskin autistinen lapsi saattaa vanhempana saada myös psykoottisia oireita. Psykoottinen henkilö ei alistu kollektiivista olemista määrittävään ja yhdistävään symboliseen säätelyyn. Siitä huolimatta psykoottinen henkilö säilyttää sosiaalisen siteensä toisiin ihmisiin ja jakaa heidän kanssaan jossain määrin symbolifunktiota, joskin omilla vapautuksillaan.
Autistinen lapsi sen sijaan kieltäytyy enemmän tai vähemmän koko sosiaalisesta siteestä. Tässä mielessä autismi on loogisesti selvästi varhaisempi ilmiö kuin psykoosi, mikä vastaa sitä kliinistä havaintoa, että autistisia häiriöitä aletaan tutkia usein jo varhaislapsuudessa, kun taas psykoottisten häiriöiden tyypillistä esiintulon aikaa ovat ne elämänvaiheet, jolloin nuori erottautuu lapsuuden kodistaan – toisin sanoen siirtymävaihe, jolloin hänen pitäisi astua perheyhteisön varsin konkreettisen sosiaalisen siteen tukiverkostosta abstraktimman isän-nimen yhteensitomaan puheyhteisöön.
Lacanilaisesti voitaisiinkin esittää, että ero psykoottisten ja autististen häiriöiden välillä liittyy nimenomaan isän-nimeen. Autistinen lapsi ei kykene lainkaan siihen kollektiiviseen olemiseen, jota jo isän-nimen psykoottinen poissulkeminen edellyttää. Klassisten psykoosin, perversion ja neuroosin käsitteiden rinnalle Kurki tuo autismin käsitteen siten, että ensimmäinen subjektin ”valinta” – joka ei ole minkään tietoisen subjektin tietoinen valinta, vaan tiettyjen sosiaalisten, psykologisten ja biologisten tekijöiden yhteensattumisen määräämä urautuminen – tapahtuukin jo autismin ja muiden subjektirakenteiden välillä. Freudilainen ”neuroosin valinta” on huomattavasti myöhäisempi – sekä loogisesti että kronologisesti lapsen kehityksessä – prosessi.
Lähde:
Kurki, Janne (2012) Ruohonjuuritason lacanilaista psykodiagnostiikkaa Psykoosi, perversio ja neuroosi… Psykoterapia , 31(2), 170–180
Kirjallisuutta:
Kurki, Janne (2004). Lacan ja kirjallisuus – Poe, Shakespeare, Sofokles, Claudel, Duras ja Joyce. Helsinki: Apeiron Kirjat.
Kurki, Janne (2007a). Se, mikä viesteissäsi vastustaa tulkintaani – Jean Laplanchen traumateoria. Teoksessa Veivo, Harri (toim.), Vastarinta/resistanssi. Helsinki: Yliopistopaino, 74–89.
Kurki, Janne (2007b). Skitsofrenian loistokkuus? Nuori Voima 6/2007, 11–13.
Kurki, Janne (2008). Psykodiagnostiikka lacanilaisesta näkökulmasta. Psykoterapia, 27(4), 290–305.
Kurki, Janne (2012). Lacanin diskurssiteoria. Vantaa: Apeiron Kirjat.
Lacan, Jacques (1981). Le Séminaire – Livre III: Les psychoses, 1955–56. Paris: Éditions du Seuil.
Lacan, Jacques (1991). Le Séminaire – Livre XVII: L’envers de la psychanalyse, 1969–1970. Paris: Éditions du Seuil.
Verhaeghe, Paul (2009). Normaaliudesta ja muista mielenhäiriöistä. Suom. Janne Kurki. Vantaa: Apeiron Kirjat.
Verhaeghe, Paul (2010). Identiteetti etsimässä peiliä. Teoksessa Kurki, Janne (toim.), Media ja identiteetti. Vantaa: Apeiron Kirjat.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Lora Wing nimesi Aspergerin oireyhtymän Hans Aspergerin mukaan, joka oli sen alunperin löytänyt ja nimennyt Autistiseksi psykopatiaksi. ...
-
Allekirjoittaneet oikeuslääkärit vakuuttavat yllä mainitun Josef Svejkin olevan henkisesti täysin tylsämielisen ja synnyäisesti vähä-älyine...
-
”Minun oma lyhykäinen jääkiekkotarinani” (SML, SM-liigaa tarkoittaen lähinnä) Olen itse aikuinen AS-henkilö Oulusta ja ikäni on 45....
-
Alk uperäisen Aspergrin Autistisen psykopatian kriteereiden mukaan ei Asperger diagnoosia nykyisin tehdä. Asperger -diagnoosista ei olla ai...
-
Uusimman tutkimuksen mukaan lapsen autismi voidaan päätellä pupillien supistumisesta 92% varmudella. Autistisen lapsen pupillit supistuvat h...
-
Autismi ei ole tarkkaan rajattu sairaus, vaan käyttäytymisessä ja kehityksessä näkyvä yhdistelmä tyypillisiä piirteitä. Nykykäsityksen muk...
-
Ensimmäiset systemaattiset määrittelyt Aspergerin diagnoosista julkaisivat Tantam (1988) Englannissa, Gillberg ja Gilbert Ruotsissa (1989), ...
-
Autismin piiriin kuuluu tapauksia, joissa takaisinkytkentä tieteellisen tiedon ja autistisen henkilön käyttäytymisen välillä voi tapahtua ...
-
Psyykenlääkitykseen voi liittyä vakavia sivuvaikutuksia, jopa äkkikuolema (*) ja pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä (**). Lasten psyykenlää...
-
Autistien perusteettoman rajoittamisen taustalla vaikuttavat yleisesti aivan riittämättömät palvelut ja tukitoimet. Perusoikeuksien rajoitt...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti