.jpg)
Mazzarellan mukaan on helppo ymmärtää vanhempien väsymystä ja epätoivoa ja varsinkin heidän toivettaan, että lapset saavat hyvän elämän – huomatkaa: siis sellaisen jota vanhemmat pitävät hyvänä elämänä. Mutta on helppo ymmärtää myös autistiaktivistien vastaväitteitä. ’Hehän sanovat pyrkivänsä luomaan maailman, jossa meidänlaisiamme ei ole olemassakaan’, sanoo Jim Sinclair, joka oppi puhumaan vasta kaksitoistavuotiaana. Autistiaktivismi on älyllisesti kiinnostavaa haastaessaan normaaliusterrorismin. Se nostaa esiin polttavia kysymyksiä siitä, kuinka laajan inhimillisen käyttäytymisen kirjon olemme valmiit hyväksymään.
Mazzarella näkee, että on olemassa sana, joka on monella tapaa parempi kuin sana empatia, ja se sana on kunnioitus, respekti. Respekti merkitsee etymologisesti uudelleen katsomista, siis sitä, että katsoo ja katsoo sitten vielä kerran. Lääkäriopiskelijoille opetetaan, ettei heidän tule tuntea työssään sympatiaa eli jakaa tunteita potilaiden kanssa, mutta empatiaan heidän tulisi kyetä. Empatia on Mazzarellan mukaan toisen tunteiden tavoittamista, ymmärtämistä, mikä on ongelmallista, koska ”milloin me ymmärrämme toista ihmistä?”
Mazzarellan teos Sielun pimeä puoli -Mary Shelley ja Frankenstein on tarina miehestä, joka ei näe omaa pimeää puoltaan ja tuhoaa läheisensä omassa itsekeskeisydessään. Jos ihmistä kohtelee huonosti, hänestä tulee paha.
Anu Kilpeläinen: Paremman hoitokulttuurin puolesta. Puoltaja 30.12. 2014
Juhani Karila: 70-vuotias kirjailija Merete Mazzarella: "Kaikki saavutukset katoavat pian samaan mustaan aukkoon" HS 4.2.2015
Merete Mazzarella: Hyvä kosketus. Ihmisen kehosta, terveydestä, hoitamisesta ja kirjallisuudesta. (Alkuteos Den goda beröringen. Om kropp, hälsa, vård och litteratur.) Suom. Raija Viitanen. Tammi, Helsinki 2006.
Jussi Ahlroth: Merete Mazzarella katsoo pimeälle puolelle HS 5.2.2015
Merete Mazzarella (2014) Sielun pimeä puoli - Mary Shelley ja Frankenstein, Tammi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti