.jpg)
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on kasvanut viime vuodesta 5000:lla. Näin voi päätellä Tilastokeskuksen huhtikuun alussa julkaisemista luvuista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nuoret olisivat yhteiskunnan ulkopuolella, toteaa nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Leena Suurpää.
Luvuista ei voi päätellä, että nämä nuoret olisivat väistämättä syrjäytyneitä. Syrjäytymisen kasvustakaan on vaikea puhua, koska koko käsite on epämääräinen. Nuoret eivät näe tulevaisuuttaan niin kuin nykyisten valtaapitävien ikäluokka aikanaan. He joutuvat odottamaan epävarman nuoruutensa jälkeen epävarmaa aikuisuutta.
Luvuista ei voi päätellä, että nämä nuoret olisivat väistämättä syrjäytyneitä. Syrjäytymisen kasvustakaan on vaikea puhua, koska koko käsite on epämääräinen. Nuoret eivät näe tulevaisuuttaan niin kuin nykyisten valtaapitävien ikäluokka aikanaan. He joutuvat odottamaan epävarman nuoruutensa jälkeen epävarmaa aikuisuutta.
Jos työhön liittyvä epävarmuus kestää koko elämän, joudutaan miettimään uudestaan, mitä yhteiskunnan jäsenyys ylipäätään on. Yhdelle se voi hyvinkin merkitä säännöllistä palkkatyötä, toisille vapaaehtoistöitä, harrastuksia tai niiden erilaisia yhdistelmiä. Esimerkiksi pelialalla harrastaminen voi muuttua ammatiksi. Osa valitsee polkunsa vapaaehtoisesti, osa pakotettuna.
Keskustelu ei voi olla vain sitä, että miten nuoret sopeutuvat tähän olemassa olevaan järjestelmään ja yhteiskuntaan. Miten yhteiskunta ja rakenteet pystyvät mukautumaan nykynuorten erilaisiin ja eriarvoisesti jakautuneisiin elämäntilanteisiin ja elämänehtoihin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti