American Psychiatric Association luopui Aspergerista, koska diagnoosin saattoi saada monella eri tavalla. Kahdessatoista yliopistotutkimuksessa osoitettiin, etä samoilla testituloksilla eri diagnooseihin. Aspergerin sijaan lapsi saatettiin diagnosoida autismin kirjoon tai muuhun laaja-alaiseen kehityshäiriöön. Lopputulos riippui kliinikon omasta tulkinnasta. Pitkän debaatin jälkeen APA päätti yksinkertaistaa diagnoosia demokraattisella tavalla.
Uusimmassa versiossa Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders yksinkertaistaa autismin kahteen tekijään: sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen viestintään, johon liittyy toistuva käytös. Lapsen oireiden intensiivisyys määrittelee ongelman vakavuuden—vaikeus ottaa kontaktia, esimerkisksi aistikokemukseen liittyvä fiksaatio. Normaali älykkyysosamäärä ja kyvykkyys mainitaan alaviitteessä.
Uusi kriteeristö ei enää takaa yleisä diagnoosia niille, jotka aiemmin olisi luokiteltu toimintakykyisiksi Aspergereiksi. Lohdutukseksi täytyy todeta, että uusi diagnoosi antaa käyttöön koko mielenterveysdiagnoosien kirjon. Tarpeen vaatiessa voidaan käyttää muuta sopivaa psykatrista diagnoosia kuten bipolariteettia tai skitsofrenia. Voidaan kysyä onko toisessa päässä diagnoosien spektriä normaalisuus. Mutta mitä lymyääkää diagnoosikirjon toisessa päässä. Merkitseekö tämä skitsofrenian paluuta autismin diagnoosien kirjoon?
Kirjallisuutta
Robinson J. E. Raising Cubby (2013) A Father and Son's Adventures With Asperger's, Trains, Tractors, and High Explosives Crown PublishersRosin H. (2012) The End of Men and the Rise of Women. Riverhead Books.
Tammet D. (2012) Thinking in Numbers: On Life, Love, Meaning, and Math By Daniel. Hodder & Stoughton.
Grandin T. Panek R. (2013) The Autistic Brain: Thinking Across the Spectrum. Houghton Mifflin Harcourt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti