.jpg)
Mattilan mukaan tekeilä olevaan kansainväliseen tautiluokitukseen ICD-11:een on syytä laatia yhdenmukaiset kriteerit DSM-5:n kanssa. Autismikirjon seulontalomakkeille on tarpeen määrittää eri kieliin ja kulttuureihin soveltuvat pisterajat. Psykiatrisen komorbiditeetin selvittäminen autismikirjon häiriöissä on tärkeää, jotta hoito ja kuntoutus voidaan kohdentaa oikein.
Lähtökohtana tutkimukselle oli Autismikirjon häiriöiden kuvaukset, ICD-10:ssä ja DSM-IV:ssä nimellä laaja-alaiset kehityshäiriöt, ilmenevät lapsuudessa. Niihin luetaan autismi, Aspergerin oireyhtymä (AS) ja tarkemmin määrittelemätön laaja-alainen kehityshäiriö/epätyypillinen autismi. Gillberg sekä Szatmari työtovereineen ovat myös määritelleet AS:n kriteerit.
Useat diagnostiset kriteerit, päällekkäisyydet, epätarkkuudet ja monien psykiatristen liitännäishäiriöiden poissulkeminen laaja-alaisissa kehityshäiriöissä ovat aiheuttaneet sekaannuksia. DSM-5:ssä laaja-alaiset kehityshäiriöt korvattiin yhdellä diagnoosilla: autismikirjon häiriö. Tutkija muistuttaa, että lasten psykiatrian pitäisi huomioida diagnoosia tehtäessä myös Autismin spektrumin mahdollisuus.
Mattila ei kuitenkaan mainitse uuteen DSM-5 tautiluokitukseen kohdistunutta kritiikkiä. Mikä vaikutus on psykiatristen koulukuntien kiistelemän Aspergerin syndrooman poistuttua uudesta luokituksesta. Kasvaako virhediagnoosien mahdollisuus? Auttaako asianmukaisen hoidon ja tuen saannissa paremmin uusina luokituksina “social (pragmatic) communication disorder” (SCD) ja “stereotypic movement disorder”?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti