Asperger ja koulunkäynti

Aspergerin oireyhtymään liittyy usein epätasainen taitoprofiili.
As-henkilöllä saattaa olla paljon tietoja ja taitoja tie-tyltä oman
mielenkiinnon alueelta ja heikko motivaatio ja suoriutuminen jollain
toisella alueella. Monet As-henkilöt ovat kömpelöitä arkipäivän
tehtävissä ja sosiaalisissa taidoissa, kun taas kognitiivisissa
taidoissa saattavat edetä ohi yleisopetuksen tavoitteiden.

Yleistä näyttää olevan, että As-lapset voivat olla hyvin
haasteellisia koululaisia ja että opettajan voimat ja taidot ovat
koetteilla. Usein As-lapset ovat haasteellisia myös vanhemmilleen, ja
aikuiset ovat ymmällään. Sosiaalisten taitojen puute haittaa lapsen
sopeutumista ryhmään ja kouluopetukseen.

Lapsen kyvyt herättävät vanhemmissa toivoa ja aiheuttavat koulun
suuntaan odotuksia. Tästä seuraa usein pettymyksiä ja
epäluottamusta vanhempien ja koulun henkilöstön välille.

Valitettavan usein As-koululainen joutuu "heittopussiksi", jolle
sopivaa paikkaa ja hänen opetukseensa sitoutuvia ihmisiä ei tahdo
löytyä. Muutoksista koituu haittaa lapsen kehitykselle ja
käsitykselle itsestään oppijana ja koululaisena.

Autismi- ja Aspergerliitto vetoaa kouluviranomaisiin, jotta As-lasten
kouluongelmiin puututaan ja tuetaan opettajia luomaan heille
myönteisiä oppimiskokemuksia.

Yleisinä edellytyksinä  As-lasten  koulumenestyksen turvaamiseksi
voidaan pitää seuraavia:

1.   Älyllisesti hyvätasoisen As-koululaisen sijoituspaikka ei ole
EHA-, eikä erillään avustajan toimesta annettu opetus, vaan
yleisopetuksen ryhmä, jossa tarjotaan tarvittavat tukitoimet.

2.  Vanhempien ja ammatti-ihmisten tiivis kasvatuksellinen yhteistyö
tarvitaan sekä As-lapsen vanhempien että opettajien ja
kouluhenkilöstön tueksi. Säännöllisissä palavereissa
suunnitellaan ja kehitetään opetuksen tavoitteita ja käytäntöjä.
Yhteistyöpalavereita tarvitaan erityisesti muutos- ja
siirtymävaiheissa.

3.  HOJKS, jossa suunnitellaan ja arvioidaan yksilölliset tavoitteet
ja opetus, on lakisääteinen erityisopetuksessa.  As-koululaisen
oppimisedellytykset ovat aina siinä määrin yksilölliset, että hän
tarvitsee HOJKSin olipa sitten yleis- tai erityisopetuksen ryhmässä.

4.   Opettajan sitoutuminen As-oppilaan tueksi edellyttää, että
opettajalle turvataan riittävän tiedon saanti tästä oireyhtymästä
ja tarvittava tuki, esimerkiksi luokka-avustaja ja kohtuullisen pieni
ryhmä.

5.   Luokkayhteisön sitoutuminen As-oppilaan tueksi edellyttää
luokkatovereiden saamaa riittävää informaatiota sosiaalisista
taidoista ja niiden tietoista harjoittelua. Luokkatoveriksi oppiminen
voi edellyttää tietoista prosessointia ryhmässä ja konkreettista
tehtävien jakoa. (Lisätietoja esimerkiksi Autismi- ja Aspergerliitto
ry:n julkaisemassa Luokkatoveri-oppaassa.)

6.  As-oppilaan motivointi ja oma halu liittyä luokkaan edellyttää
vanhempien ja kouluväen tiivistä, pitkäjänteistä kasvatuksellista
yhteistyötä.

7.  Säännöllinen konsultointi tarvitaan As-oppilaan kasvatuksellisen
kuntoutuksen tiimin tueksi.

Lähde:
http://www.autismiliitto.fi/files/232/vetoomus_opetusviranomaislle.pdf

Myös autisminkirjon (HFA) lapsille suositellaan normaalia
luokkahuoneopetusta koulunkäyntiavustajalla täydennettynä tarpeen
vaatiessa.