Sosiaaliset taidot eivät merkitse sosiaalisuutta

Sosiaalisuus yliarvostettua

Sosiaalisuuden merkitystä korostetaan ja arvostetaan nykyisin niin koulussa kuin työelämässä. Mitä ovat sosiaaliset taidot, ja miten ne eroavat sosiaalisuudesta? Miten käyttäytyy sosiaalinen lapsi, miten sosiaalinen aikuinen? 

 

Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, joka liittyy haluun olla ihmisten kanssa. Sosiaaliset taidot taas ovat opittuja ja tarkoittavat kykyä olla muiden kanssa. Sosiaaliset taidot eivät vaadi pohjakseen mitään tiettyä temperamenttia. Ujolla ihmisellä voi olla erinomaiset sosiaaliset taidot, ja ujous liittyy empatiaan ja herkkyyteen ymmärtää toisia ihmisiä.

Lapsi haastaa aikuisen sosiaalisten taitojen opettajana niin kotona kuin esimerkiksi koulussa tai päiväkodissa. Keltikangas-Järvinen korostaa, että aikuisen tehtävä on opettaa kasvavalle lapselle vuorovaikutustaitoja, yksin lapsi tai nuori ei niitä opi. Aikuisena sosiaalisten taitojen oppiminen voi olla hankalampaa.
 

Sosiaalisuuden kääntöpuoli on aggressiivisuus. Yksi kirjan sivujuonne on narsismin häiriö ja sen liittyminen aggressiivisuuteen. Ihmissuhteiden ja työelämän vaikeimpiin ongelmiin kuuluu narsismi, josta ei niinkään kärsi narsistinen ihminen itse vaan ympäristö. Päiväkodin merkitys alle 3-vuotiaan lapsen sosiaalisten taitojen kehityksessä on myös keskeinen tarkastelun kohde.