Hypnoosi on muuntunut tajunnantila

Vasemmalla silmät normaalissa valvetilassa, oikealla hypnoosissa.

Suomalaistutkija ratkaisi hypnoosin mysteerin

Turun yliopiston tutkijat ovat löytäneet ensimmäiset pitävät todisteet siitä, että hypnoosi on muuntunut tajunnantila eikä itsesuggestiota. Tutkimuksessa ongelmaa lähestyttiin rekisteröimällä hypnotisoidun henkilön silmänliikerefleksejä.

"Hypnoosia on tutkittu vuosikymmeniä, mutta vain ani harvalle tutkijalle on tullut mieleen katsoa hypnotisoidun silmiä", sanoo tutkija Sakari Kallio.

"Se on nurinkurista, sillä ensimmäinen asia, josta hypnotisoidun tunnistaa, on lasittunut katse."

Kallion mukaan tutkijat eivät ole olleet yksimielisiä siitä, mistä hypnoosissa on kyse. Hypnotisoitujen ja normaalissa valvetilassa olevien verrokkien EEG-kuvissa ei ole havaittu merkittäviä eroja.

Psykologiset tutkimuksetkin ovat viitanneet siihen, että tavallisessa valvetilassakin olevat ihmiset voivat suggeroida itsensä tilaan, jossa he kuulevat esimerkiksi musiikkia, jota ei ole. Ratkaiseva tutkimus, joka osoittaisi aivoissa tapahtuvan tajunnantilan muutoksen hypnoosin aikana, on antanut odottaa itseään.

Kallion tutkimus on ainakin lähempänä tuota ratkaisevaa tutkimusta kuin mikään muu tähän asti. Se ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman poikkeuksellisen hypnoosiherkkää koehenkilöä, johon Kallio tutustui sattumalta. Kun henkilölle sanottiin avainsana, hän vaipui hypnoosiin välittömästi, ja kun häntä pyydettiin heräämään, hän heräsi heti. Kun henkilö oli hypnoosissa, hän näki olemattomia asioita ja lakkasi näkemästä olemassa olevia asioita tutkijan haluamalla tavalla.

"Hän on oppikirjatapaus", sanoo Kallio.

Kokeissa koehenkilö katsoi tietokoneen näytöltä erilaisia silmäliikerefleksiä aiheuttavia tehtäviä ja silmänliikkeet rekisteröitiin sekä hypnoosissa että normaalissa valvetilassa. Tehtävässä näytöllä oli esimerkiksi mustia ja valkoisia raitoja, jotka vaihtuivat koko ajan. Kun normaali ihminen katsoo raitojen liikettä, hänen silmänsä tekevät jatkuvasti pientä liikettä.

"Tilanne on hieman sama kuin katsellessa maisemaa nopeasti liikkuvasta junasta. Silmä pyrkii automaattisesti hakemaan tarkennuspistettä ja tähän prosessiin ei juurikaan voi vaikuttaa tahdonalaisesti", kertoo Kallio.

Silmänliikerefleksit osoittivat, että hypnoosissa koehenkilön silmät toimivat poikkeavasti. Toisin sanoen hänen silmänsä olivat lähes täysin liikkumattomat ja tuijottivat vain yhteen pisteeseen.

Lisäksi koehenkilön pupilli pieneni hypnoosin aikana.

Silmänliikerefleksejä tulkinneiden silmänliiketutkijoiden mukaan he eivät olleet koskaan nähneet mitään vastaavaa.

"He sanoivat, että jos he olisivat saaneet aineiston nähtäväkseen taustoja tietämättä, he olisivat epäilleet aivovammaa tai muuta vakavaa neurologista poikkeavuutta", sanoo Kallio.

Kun koehenkilö herätettiin hypnoosista, hänen silmänliikerefleksinsä palautuivat normaaliksi.

Tutkijat varmistivat tuloksensa normaalissa valvetilassa olevilla verrokeilla, jotka katsoivat samoja liikkuvia raitoja, ja koettivat kohdistaa katseensa vain yhteen pisteeseen. Silmänliikeanalyysi paljasti, että kukaan koehenkilöistä ei kyennyt siihen.

Tutkimus syntyi Turun yliopiston ja Skövden yliopiston yhteistyönä. Sen julkaisi PLoS ONE.

Julkaistu: 28.10.2011 15:16
Jani Kaaro
Helsingin Sanomat
SAKARI KALLIO