.jpg)
Lastensuojelun avohuoltoa kehitettiin innokkaasti 1970-luvulla, avohuoltoa haluttiin sijoitus- ja etenkin laitoshoidon vaihtoehdoksi. Perhe tai laitossijoitus oli pitkään ensimmäinen lastensuojelutoimenpide. Perhe- ja laitossijoitusten välinen ero oli suuri, ja niiden välimuodoksi perustettiin 1950-luvulla englantilaisten esikuvien mukaan sovellettuja perheryhmäkoteja. Lastenhuoltokomitean mukaan Suomessa oli vuoden 1946 lopulla 207 lastenkotia.
Lastenkotien laitostyypit vuonna 1946
| Laitostyyppi | Kunnallinen | Yksityinen |
|---|---|---|
| Tavallisia lastenkoteja | 85 | 61 |
| Pienten lasten vastaanottokoteja | 7 | 15 |
| Muita vastaanottokoteja | 9 | 6 |
| Äiti-lapsikoteja | - | 7 |
| Raajarikkoisten koteja | - | 1 |
| Henkisesti jälkeenjääneiden koteja | 2 | 2 |
| Turvakoteja | - | 2 |
| Ammattioppilaitoskoteja | 1 | 3 |
| Muita erityislastenkoteja | - | 6 |
| Yhteensä | 104 | 103 |
Vuonna 1946 lastenkodeissa oli 7 416 lasta, noin 40 % huostaan otetuista lapsista. Näiden lisäksi oli kunnalliskoteihin sijoitettu 265 alle 2-vuotiasta lasta sekä 335 2 – 16- vuoden ikäisiä lapsia. 1940-luvun lastenkodit olivat vanhoja ja suuria, ja lähes puolet laitoksista oli perustettu ennen vuotta 1920. Myös erityislastenkotien määrä yleistyi ja laitosten koko alkoi pienentyä valtionapusäännösten voimaantulon jälkeen.
Lastenkotien toimintaan ja lapsiin kiinnitettiin paljon huomioita 1950-luvulla. ”Kaikenlaisista poikkeavuuksista oltiin kiinnostuneita”, myös lapsipsykologia ja psykiatria kehittyivät ja tuottivat teorioita, joiden testaamisessa otettiin avuksi lastenkotilapset. Lastenkodeissa olevista lapsista tehtiin 1950-luvulla säännöllisiä tutkimuksia ja tutkimustuloksista tehtiin selvät johtopäätökset. Lapset määriteltiin enemmän tai vähemmän ongelmallisiksi, poikkeaviksi, häiriintyneiksi tai heikkolahjaisiksi.
Lähteet
Harjula Minna (1996). Vaillinaisuudella vaivatut. Vammaisuuden tulkinnat
suomalaisessa huoltokeskustelussa 1800 -luvun lopulta 1930 -luvun lopulle. Hakapaino
Oy, Helsinki.
Kaski Markus & Manninen Anja, Mölsä P. & Pihko Helena (1998).
Kehitysvammaisuus. WSOY, Porvoo.
Nygård Toivo (1998). Erilaisten historiaa. Marginaaliryhmät Suomessa 1800-luvulla ja
1900-luvun alussa. Atena, Jyväskylä
Pulma Panu & Turpeinen, Oiva (1987). Suomen lastensuojelun historia. Kouvolan
kirjapaino, Kouvola.
Pösö Tarja (1993). Kolme koulukotia. Acta Universitas Tamperensis ser A vol 388.
Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos, Tampere
Susanna Leppänen (2010) Kehitysvammainen lapsi lastensuojelussa. Jyväslylän yliopisto.
Toikko Timo (2005). Sosiaalityön ideat. Johdatus sosiaalityön historiaan. Vastapaino,
Tampere.
Vehmas Simo (2005). Vammaisuus, johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Tammerpaino, Tampere.
Viitapohja Kari (2004). Kehitysvammahuollon tietopankki
http://www.saunalahti.fi/kup/kirjat/yleishis.htm
Viitapohja Kari (2009). Kehitysvammahuollon tietopankki
http://www.saunalahti.fi/kup/syndrome/fasd.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti