Uusi lastensuojelulaki 1936 loi menettelysäädökset ja edellytykset lasten huostaanotolle, mikä merkitsi sitä, että vanhempien valta voitiin tietyissä tilanteissa siirtää yhteiskunnalle.
Suomen ensimmäinen kehitysvammalaitos perustettiin vuonna 1890 Hämeenlinnan
seudulle, joka oli nimeltään Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitos. Tässä Perttulan tylsämielislaitoksessa aloitettiin vuonna 1912 kehitysvammaisten laitossterilisointi.
Sterilisoiminen lopetettiin vuonna 1922, kun lääkintöhallitus huomautti Perttulan lääkärille, että vallitsevan lain mukaan sterilisoimista voidaan pitää laittomana ja rangaistavana tekona. Kehitysvammaisia koskenut pakkosterilisointilaki 227/1935 säädettiin Suomessa kuitenkin vasta vuonna 1935.
Sterilointikysymystä, kuten muutakin vammaispolitiikkaa, on tärkeä tarkastella suhteessa silloisiin olosuhteisiin ja sen ajan yhteiskunnan muuhun kehitykseen. Suomessa yksilö ymmärrettiin yhteisön osaksi, ja perheen tehtävänä oli kasvattaa moraalisia ja vastuullisia kansalaisia.
Yksilön velvollisuutena oli toimia kansakunnan edun hyväksi eikä niinkään ajaa omia etujaan.
Rodun degeneraatio koettiin vakavana uhkana nuorelle kansakunnalle, ja sterilointilain
tavoitteena oli yhteiskunnan suojelu.
Lähteet:
Harjula Minna (1996). Vaillinaisuudella vaivatut. Vammaisuuden tulkinnat suomalaisessa huoltokeskustelussa 1800 -luvun lopulta 1930 -luvun lopulle. Hakapaino
Oy, Helsinki.
Kaski Markus, Manninen Anja, Mölsä P., Pihko Helena (1998). Kehitysvammaisuus. WSOY, Porvoo.
Nygård Toivo (1998). Erilaisten historiaa. Marginaaliryhmät Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Atena, Jyväskylä
Pulma Panu & Turpeinen, Oiva (1987). Suomen lastensuojelun historia. Kouvolan kirjapaino, Kouvola.
Pösö Tarja (1993). Kolme koulukotia. Acta Universitas Tamperensis ser A vol 388. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos, Tampere
Susanna Leppänen (2010) Kehitysvammainen lapsi lastensuojelussa. Jyväslylän yliopisto.
Toikko Timo (2005). Sosiaalityön ideat. Johdatus sosiaalityön historiaan. Vastapaino, Tampere.
Vehmas Simo (2005). Vammaisuus, johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Tammerpaino, Tampere.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti