Ensimmäiset systemaattiset määrittelyt Aspergerin diagnoosista julkaisivat Tantam (1988) Englannissa, Gillberg ja Gilbert Ruotsissa (1989), sekä Szatmari, Bartolucci ja Bremmer (1989) Pohjois-Amerikassa. Aspergerin diagnostiset kriteerit määritteli Gillberg and Gillberg vuonna 1989 ja Szatmari esitti omat kriteerinsä vuonna 1989.
Aspergerin tutkimukset saatiin laajemmin yleiseen tietoisuuteen kun saksalais-brittiläinen kehityspsykologi Uta Frith, joka oli aiemmin tutkinut Kannerin autismia, käänsi Aspergerin alkuperäisen työn englanniksi vuonna 1991. Se julkaistiin hänen toimittamassaan teoksessa Autism and Asperger Syndrome.
Aspergerista tuli kansainvälinen diagnoosi vuonna 1992, kun se liitettiin WHO:n diagnostisen käsikirjan, International Classification of Diseases (ICD-10) 10. painokseen. Vuonna 1994 se hyväksyttiin myös Amerikan Psykiatrisen yhdistyksen DSM-IV käsikirjaan nimellä Asperger's Disorder. Diagnostiset kriteerit olivat hyvin samankaltaiset molemmissa tautiluokituksissa, mutta yhdysvaltalainen kriteeristö asetti diagnoosin edellytykseksi, ettö oireyhtymä aiheuttaa merkittävää haittaa useammalla elämänalalla.
Suharevasta tuli kansainvälisesti kuuluisa vasta vuonna 1996, kun brittiläinen lastenpsykiatri Sula Wolff käänsi hänen 1920-luvulla ilmestyneen artikkelinsa saksasta englantiin, joka oli syrjäyttänyt saksan tieteen valtakielenä.
Suomessa yleinen tietoisuus Aspergerin oireyhtymästä ja mielenkiinto sitä kohtaan alkoivat kasvaa 1990-luvulla. Kesti kuitenkin kauan, ennen kuin tieto Aspergerin oireyhtymän neurologisesta pohjasta tavoitti kaikki alan ammattilaiset, minkä vuoksi monet psykiatrit pitivät Aspergerin oireyhtymää vielä 1990-luvulla ”kiisteltynä ilmiönä”.
Viimeisimmässä DSM-5 diagnostisessa käsikirjassa, joka julkaistiin toukokuussa 2013, Aspergerin oireyhtymä poistui omana diagnoosinaan, ja siitä tuli autismikirjon häiriö. Yhdysvalloissa diagnoosi perustuu nyt kliiniseen yksilölliseen havaintoon.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Koska autismikirjon ihmisten on vaikea ymmärtää kokonaisuuksien ja osien välisiä sekä syy- ja seuraussuhteita (sentraalinen koherenssi), f...
-
Who am I after all these years?/ Re-post by Gone Wild I grew up in a family in which mental illness was a fact of life. I'm Asperger (a ...
-
Autismia narsismia yhdistää itsekeskeisyys, vaikka muutoin ovatkin toistensa vastakohtia. Narsismi on persoonallisuushäiriö jossa henk...
-
Uudessa amerikkalisessa DSM-5 diagnostisessa käsikirjassa Aspergeria ei enää diagnosoida. Asperger kuuluu nyt Autismikirjon häiriöihin**. Al...
-
Autismin asiantuntijat (mm. Lorna Wing) ovat sitä mieltä, ette neljässä viidestä tapauksesta autismi on synnynnäinen tila ja että 80%o:ssa s...
-
Televisio nuoren omassa huoneessa johtaa huonoihin elämäntapoihin. Teini-ikäiset, joilla oli on oma televisio syövät epäterveellisemmin, har...
-
Sairaalaan oli tultu toiveikkain odotuksin. Mutta hoitolaitoksen todellisuus oli aivan muuta kuin mielikuva, joka siitä annettiin. Kok...
-
Zarkowska ja Clements (1994) ovat kehittäneet funktionaalisen Olosuhteet-Laukaisija-Toiminta-Tulos-mallin haastavan käytöksen analyysiin ja ...
-
Ns. hoidollisista huostaanottoista Autismi lehdessä oli kesäkuussa 2007 kolmisivuinen artikkeli, jossa oli vanhempien haastatteluja ja aihee...
-
Keskusteltuani lapsemme tilanteesta erään ulkopuolisen lääkärin kanssa, hän kysyi onko aspergerin mahdollisuus selvitetty. Kysymmekin kuinka...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti